Kouluterveydenhuollon digiloikka

Sosiaali- ja terveysalan digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisinä vuosina. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon on aika lähteä mukaan kehitykseen. Tämä edellyttää työntekijöiden, lasten ja perheiden riittävää digiosaamista. Uusien digitaalisten palvelujen kehittämisellä tuotetaan parempia palveluja asiakkaille ja helpotetaan ammattilaisten työtä.

Lapsen ja perheen näkökulmasta tarkasteltuna digiosallisuus perustuu kokemukseen siitä, että pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan digitaalisia välineitä ja palveluita hyödyntäen. Digitaaliset palvelut on kehitetty käyttäjää varten, ja tukemaan arkipäivän toimintoja. (Hänninen ym. 2021, 41.) Nykyisin lapsista ja nuorista puhutaan usein diginatiiveina, mutta se ei anna aina kuvaa lapsen todellisesta digiosaamisesta. Jotta lapsi saa tarvittavat tiedot, osaamisen, asenteen ja motivaation, tulisi näiden edellytysten toteutua myös lapsen perheessä ja lähipiirissä. (VVM 2021, 2–3.)  

Ammattilaisen osaamisen kehittämisessä korostuvat motivaatio, oma-aloitteisuus sekä oma aktiivisuus (Turtiainen 2020, 56). Digitaalisten palveluiden käyttöönoton esteitä voidaan poistaa käytännön ohjeilla, koulutuksen saatavuudella, työtovereiden ja -ympäristön tuella sekä kannustinrakenteilla. Käyttöliittymien tulee olla helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä, ja digitaalisten palveluiden yhteensopivuutta, laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta tulee parantaa. (Mesko & Győrffy 2019.)

Digitaalisten palveluiden kehittäminen

Haulismaan (2023) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin kouluterveydenhoitajilta kyselyn ja osallistavan menetelmän avulla, minkälaisia huomioitavia tekijöitä ja haasteita liittyy digitaalisten palveluiden käyttöönottoon ja käyttöön. Tuloksena havaittiin, että digitaalisten palveluiden käyttöönotossa tulee huomioida erityisesti työntekijöiden digiosaaminen, yksilölliset tarpeet koulutuksessa ja digituen lisääminen (Kuva 2).

Lasten ja perheiden osalta haasteet liittyvät digitaalisiin laitteisiin, käytettävyyteen ja erityisryhmien digitaaliseen osaamiseen. Digitaaliset palvelut eivät tule tavoittamaan kaikkia perheitä, ja siksi käytössä olevat perinteiset palvelut tulevat olemaan jatkossakin osa kouluterveydenhuoltoa. (Haulismaa 2023.)

Tulevaisuuden vastaanotolla myös avatar?

Pelillistäminen on tavoitteellista työskentelyä, jossa potilas- ja asiakastyön välineenä on peli. Se voi olla perinteinen lauta- tai korttipeli, mutta yhä useammin pelillistäminen toteutuu digitaalisessa ympäristössä. (THL 2023.) Digitaaliseen ympäristöön voisi esimerkiksi luoda kouluterveydenhoitajan työpariksi avatarin, joka tukisi ja motivoisi lasta oman hyvinvoinnin edistämiseen. Digitaalisia palveluita on tärkeää kehittää lasten ja nuorten tarpeita kuunnellen. Heidät tulisikin ottaa jo kehittämisvaiheeseen mukaan. On myös huomioitava henkilöstölle riittävä tuki, koulutus sekä resurssit digitaaliseen kehittämiseen.

Lähteet

Haulismaa, T. 2023. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittäminen ‒ suunnitelma digitaalisten palveluiden käyttöönotosta. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629721

Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J. & Wilska, T. 2021. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163036/VNTEAS_2021_25.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mesko, B.  & Győrffy, Z. 2019. The Rise of the Empowered Physician in the Digital Health Era: Viewpoint. J Med Internet Res 2019; 21(3):e12490. Viitattu 19.3.2023. Saatavissa https://www.jmir.org/2019/3/e12490/

THL. 2023. Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/pelillisyyden-hyodyntaminen-sosiaalityossa

Turtiainen, R. 2020. Osaamisen johtamisen kehittäminen. Case finanssialan kohdeorganisaation päivittäispalvelu. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524202

VVM. 2021. Digi Arkeen neuvottelukunta – Pyöreän pöydän keskustelu 16.2.2021 – Osaaminen ja taidot digitaalisessa yhteiskunnassa. Valtiovarainministeriö. Muistio VM021:00/2020. Viitattu 19.3.2023. Saatavissa https://vm.fi/documents/10623/70215972/Digi+arkeen-neuvottelukunta+-+Osaaminen+ja+taidot+16.2.2021+py%C3%B6re%C3%A4n+p%C3%B6yd%C3%A4n+loppuraportti.pdf/6ac8eee9-12fc-9662-fe38-3edf7eff5e91/Digi+arkeen-neuvottelukunta+-+Osaaminen+ja+taidot+16.2.2021+py%C3%B6re%C3%A4n+p%C3%B6yd%C3%A4n+loppuraportti.pdf/Digi+arkeen-neuvottelukunta+-+Osaaminen+ja+taidot+16.2.2021+py%C3%B6re%C3%A4n+p%C3%B6yd%C3%A4n+loppuraportti.pdf?t=1618303140228