Hyvä johtaminen ja työyhteisö hoitohenkilökunnan jaksamisen tukena kriisiaikana

Koronavirustauti (Covid-19) ja sen aiheuttamat tartunnat vaativat sote-organisaatioilta uudelleen järjestäytymistä ja henkilökunnalta sopeutumista kriisiaikaan. Henkilökuntaa jouduttiin siirtämään eri työyksiköihin, jotta potilaiden hoito saatiin turvattua. Työntekijöiden tuli hallita uudet tehtävät nopeasti sekä osata toimia uudessa työympäristössä. (Mattila ym. 2021.)

Johtamisella ja selkeällä viestinnällä on tunnetusti suuri merkitys kriisiaikana. Tällöin on tärkeää luoda turvallinen ympäristö ja tukea jaksamista. Asiat tulee viestiä selkeästi ja kuunnellen. Näin pystytään takaamaan paremmin myös henkilökunnan riittävyys. (Kivinen & Korpela 2021.) Tärkeintä on tukeminen kriisin keskellä. Työntekijät kaipaavat tukea työnantajalta, vaikka tärkein tuki tilanteessa voikin olla tilanteen ymmärtävä työkaveri. Työnantajalta odotetaan kuuntelemista, työvälineistä huolehtimista ja koulutusta. (Laukkala ym. 2020.) Tutkimustiedon mukaan erityisesti kriisiviestintä ja henkilöstön tarpeisiin vastaaminen ovat korostuneet lähiesihenkilöiden työssä COVID-19-pandemian aikana (Ahlqvist ym. 2023).

Kuva 1. Työkaveri voi olla hoitotyön tärkein tuki. (Koska 2020)

Hoitohenkilöstön kokemukset työskentelystä poikkeusoloissa

Thessman-Mutta (2024) selvitti soveltavassa laadullisessa tutkimuksessa Herttoniemen varasairaalaan omasta työyksiköstään siirtyneiden hoitotyöntekijöiden subjektiivisia kokemuksia siirtymisestä sekä työskentelystä varasairaalassa. Heiltä kysyttiin myös kokemuksia johtamisen ja työyhteisön tuen vaikutuksista kokemukseen. Näiden lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät heikensivät ja lisäsivät jaksamista varasairaalassa.

Aikaisempiin tutkimuksiin verraten varasairaalassa työskennellyt hoitohenkilökunta koki siirtymisen positiivisempana kokemuksena. Esimerkiksi Mattila ym. (2021) tutkimuksessa toiseen yksikköön siirtyneet työntekijät kuvasivat mielipiteiden ohittamista, tuen vajautta, epävarmuutta ja pettymystä palkitsemattomuuteen.  Varasairaalan hoitohenkilökunnan kokemuksiin voisi pohtia vaikuttaneen sairaalan toiminnan väliaikaisuus ja se, että pandemia ei ollut tuolloin aivan alkuvaiheessa (Thessman-Mutta 2024).

Opinnäytetyön tulosten mukaan varasairaalaan siirtyminen oli jännittävä kokemus, ”oltiin uuden edessä”. Varasairaalassa vallitsi positiivinen ilmapiiri, joka helpotti sopeutumista tilanteeseen. Työtä tehtiin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, potilaan parhaaksi. Hyväksi koettu tiimihenki ja johtaminen edistivät arvostetuksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Varasairaalan antamasta positiivisesta kokemuksesta tunnettiin kiitollisuutta ja työhön lähdettäisiin uudestaan. Kollegoilta saatu tuki oli korvaamatonta työskentelyn aikana. (Thessman-Mutta 2024.) Johtaminen, viestintä, positiivisuus, esihenkilöiden osoittama arvostus ja antama tuki ovat tärkeitä huomioitavia asioita, ja niillä on suuri vaikutus hoitohenkilökunnan henkiseen hyvinvointiin (Mattila ym. 2021).

Kirjoittajat

Maiju Thessman-Mutta on valmistuva LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Ahlqvist, A., Nurmeksela, K. & Kvist, T. 2023. The COVID-19 Pandemic Challenged Nurse Managers’ Daily Leadership Work: A Qualitative Study. Journal of Nursing Management. Vol. 2023, Article ID 8191426. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1155/2023/8191426

Kivinen, P. & Korpela, A. 2021. Määrätietoisesti myrskyn läpi: Kriisijohtamisen ja -viestinnän oppivuosi. TAMKjournal. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/pedagogiset-ratkaisut/maaratietoisesti-myrskyn-lapi-kriisijohtamisen-ja-viestinnan-oppivuosi-pirkko-kivinen-ja-annina-korpela/

Koska, A. 2020. Voitimme pandemian. iStock. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa rajoitetusti https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/voitimme-pandemian-gm1292386380-387200277

Laukkala, T., Tuisku, K., Junttila, K., Haravuori, H., Kujala, A., Haapa, T. & Jylhä, P. 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama psyykkinen kuormitus terveydenhuollossa – seuranta on perusteltua. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2020. Vol. 136 (18), 2005–12. Viitattu 7.2.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15778

Mattila, E., Peltokoski, J., Parkkila, A-K., Helminen, M., Neva, M. & Kaunonen, M. 2021. Tutusta tuntemattomaan: työyksikön muutos sairaalan henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin riskitekijänä COVID-19-pandemian aikana. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Vol. 58 (3), 8.  Viitattu 14.3.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.103247

Thessman-Mutta, M. 2024. Kriisijohtaminen ja työyhteisön tuki koronasairaalassa: hoitohenkilökunnan kokemuksia Herttoniemen varasairaalasta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402072615