Ensihoidossa lapsipotilaat ovat erityisryhmä. Vain noin alle 10% tehtävistä kohdistuu lapsipotilaisiin, joten näihin tehtäviin ei pääse syntymään rutiinia samalla tavalla kuin aikuispotilaan kohdalla (Kuisma ym. 2013). Lapsipotilaan kohtaaminen on aina stressitilanne niin ensihoitajalle kuin lapsen perheellekin.
Lasten suuret kokoerot asettavat välineisiin liittyviä erityisvaatimuksia, mutta ennen kaikkea lasten anatomiset, fysiologiset ja farmakologiset erot aikuisiin nähden aiheuttavat haasteita. Vaikka lasten diagnostiikan ja hoidon periaatteet ovat melkein samat kuin aikuisilla, niin lapsilla esiintyy alttiutta tietyille tautikokonaisuuksille sekä iästä riippuvaisiin vammoihin. (Kuisma ym. 2013.) Tästä syystä olisikin erityisen tärkeää tietää, kuinka edetä lasta tutkittaessa ja hoidettaessa ja lapsen systemaattista tutkimista on harjoiteltava.
Ensiarvio ja tarkennettu tilannearvio
Tutkiminen tulee tehdä saman kaavan mukaisesti joka kerta lapsen iästä, pelokkuudesta tai arkuudesta riippumatta. Systemaattisen tutkimisen avulla pyritään havaitsemaan peruselintoimintojen häiriöitä, jotka edetessään voivat uhata potilaan henkeä. Systemaattisuus perustuu ABCDE-protokolla -toimintamalliin, joka on saanut alkunsa 1950-luvulla. Se on yleisesti hyväksytty toimintaprotokolla, jota käytetään yleisesti myös ensihoidossa. (Haapiainen & Hyvärinen 2016.)
Lapsipotilaan systemaattiseen tutkimiseen kuuluu ensiarvio sekä tarkennettu tilannearvio. Ensiarvioon kuuluu ensivaikutelma ja yleistutkimus. Lasta tutkittaessa ensivaikutelma on joskus ainoa asia, jota voidaan arvioida ilman potilaan vastustelua. (Kuisma ym. 2013.) Tarkennettua tilannearviota tehdessä tulee käyttää lapsille tarkoitettuja hoito- ja mittausvälineitä luotettavuuden takaamiseksi. Tutkimusten tukena Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensihoidossa on käytössä Pedimetri-taulukko. Taulukosta voi tarkistaa muun muassa lapsen iän/koon mukaiset vitaaliarvot.
![[Alt-teksti: pieni ruskea nallekarhu istumassa pedimetri-mittarin vieressä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/191_2023_Koulutuskokonaisuus-lapsipotilaan-systemaattisen-tutkimuksen-tueksi-1024x768.jpg)
Itseopiskelumateriaalia ja posteri
Lapsipotilaan ensihoito -täydennyskoulutuksen aikana kehitettiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensihoitoon koulutuskokonaisuus lapsipotilaan tutkimiseen liittyen. Koulutuskokonaisuus koostuu tällä hetkellä itseopiskelumateriaalista ja sitä voidaan tulevaisuudessa täydentää koulutuspäivillä, joissa on käytännön harjoituksia. Opiskelumateriaalista on myös tehty posteri, jossa esitellään keskeisimmät teemat. Täydennyskoulutuksen aikana esille nousi käytännön ongelmakohtia ja kehitysehdotuksia muun muassa nykyiseen lasten tutkimusvälineistöön liittyen.
Kirjoittajat
Anna-Liisa Jauhanen, Henna Nurminen, Kati Myller ja Marja Hämäläinen työskentelevät Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensihoidossa ensihoitajina ja opiskelevat LAB- ammattikorkeakoulussa lapsipotilaan ensihoito-osaaja -täydennyskoulutuksessa.
Mikko Kaartinen työskentelee ensihoidon lehtorina ja Emilia Laapio-Rapi yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Alanen, P. Jormakka, J. Kosonen, A. Saikko, S. 2017. Oireista työdiagnoosiin. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Haapiainen, M. & Hyvärinen, I. 2016. Potilaan systemaattinen tutkiminen ABCDE-protokollan mukaisesti: Opetusvideot hoitotyön opiskelijoille. Opinnäytetyö. Karelia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Joensuu. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144364
Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J. Porthan, K. & Taskinen, T. 2013. Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
