Hulevedet ovat rakennetuilla alueilla muodostuvia sade- tai sulamisvesiä (Kuntaliitto 2012, 10), jotka voivat aiheuttaa tulvariskejä. Tyypillisimpiä tulvariskit ovat alueilla, joissa alueita on päällystetty vettä läpäisemättömillä pinnoitteilla, kuten kivetyksellä tai asfaltilla. Silloin, kun hulevedet eivät pääse imeytymään maahan, voi niitä kertyä suuriakin määriä erityisesti alaville paikoille. Laajenevat ja tiivistyvät kaupunkialueet sekä ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät rankkasateet lisäävät riskiä hulevesitulville. (Vesi.fi 2022.) Hulevesitulvat ovat merkittävä riski kansanterveydelle, taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Yksi keino häiriöiden minimoimiseksi ja keskeisten palvelujen turvaamiseksi on tehdä riskiarviointi- ja hallintasuunnitelmat erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten sähköverkon järjestelmille ja sairaaloille. (Steenstra ym. 2023, 3.)
Tulvariskeihin tulee varautua
Kaupunkitulvien ennakointi on haastavaa, koska rankkasateet ovat usein äkillisiä ja paikallisia. Hulevesitulvien aiheuttamat tulvariskit tulisikin tunnistaa ja tehdä suunnitelmat niiden hallitsemiseksi. Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) edellyttää kuntia laatimaan alustavan hulevesitulvariskien arvioinnin. Arvioinnin perusteella nimetään mahdolliset merkittävät tulvariskialueet hulevesitulvien osalta (Vesi.fi 2022). Kuntien lisäksi riskinarviointiin tulisi osallistua myös eri sidosryhmät hallinnoimiensa rakenteiden ja infrastruktuurin osalta (Steenstra ym. 2023, 7).
Keskeisten palvelujen keskeytymättömyyden turvaamiseksi 11 kriittisellä toimialalla edellytetään toimenpiteitä myös Euroopan Unionin uudessa kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevassa CER-direktiivissä (Critical Entities Resilience Directive 2022/2557) (Steenstra ym. 2023, 3).
Tulvariskien arviointi tulvamallinnuksella
Kunnat ja erilaiset sidosryhmät, kuten sähköverkko-operaattorit, voivat hyödyntää hulevesitulvien arvioinnissa tulvakeskuksen laatimaa yleispiirteistä hulevesitulvakarttaa. Taajama- ja asemakaava-alueille laadittu yleispiirteinen hulevesitulvakartta ei kuitenkaan sovellu yksityis- ja rakennuskohtaiseen tarkasteluun, koska siihen ei ole koottu kaikkia arvioinnissa tarvittavia tietoja, kuten hulevesiputkien ja tierumpujen sijaintia alueella. (Vesi.fi 2024; Huokuna 2024, 10). Taajama- ja asemakaava-alueen ulkopuolella tulvamallinnukseen voidaan käyttää esimerkiksi kansallista maastomallia hyödyntävää Scalgo Liveä, jossa käyttäjä pystyy säätämään sademääriä ja virtausreittejä (Åström 2020).
Kunnan maankäytön vaikutus kriittisen infrastruktuurin tulvariskeihin
Hulevesien muodostumiseen vaikuttavat rakennetulla alueella maankäytön muutokset. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä enemmän muodostuu myös hulevesiä. Hulevesien hallinnan suunnittelu kunnissa kuuluu osaksi maankäytön suunnittelua. (Kuntaliitto 2012, 76.) Maankäytön suunnitteluun kuuluukin oleellisesti huomioida kriittisen infrastruktuurin paikat tehden yhteistyötä kriittistä infrastruktuuria hallinnoivien tahojen, esimerkiksi energia- ja vesilaitosten, kanssa. Sijoitettaessa kriittistä infrastruktuuria kunnassa tulee varmistua myös siitä, että tuleva maankäyttö kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä ei lisää infrastruktuuriin kohdistuvaa tulvariskiä myöskään tulevaisuudessa.
Aiheeseen voi tutustua lisää LAB-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristöteknologian koulutusohjelmassa opiskelleen Pyry Kinnarin (2024) tekemässä opinnäytetyössä, jossa kuvataan Janakkalan kunnalle tehdyn alustavan hulevesitulvariskien arvioinnin tekoprosessia ja sisältöä.
Linkki Kinnarin opinnäytetyöhön.
Kirjoittajat
Pyry Kinnari on valmistunut energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi LAB-ammattikorkeakoulusta vuonna 2024.
Pia Haapea työskentelee LAB-ammattikoulussa ympäristöteknologian yliopettajana. Hän on pitkään toiminut erilaisissa vesihuoltoon liittyvissä opetus- ja kehittämistehtävissä.
Lähteet
Huokuna, M. 2024. Tietopohjaa tulvariskien alustavan arvioinnin tueksi: yleispiirteinen hulevesitulvakartta. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://wwwi9.ymparisto.fi/i9/fi/hulevesitulva/info_kunnille_2024_01/Tietopohjaa%20alustavan%20arvioinnin%20tueksi_Yleispiirteinen%20hulevesitulvakartta_MikkoHuokuna_16012024_update.pdf
Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2012/1481-hulevesiopas
Laki tulvariskien hallinnasta 620/2010. Finlex. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100620
Steenstra, M., Van Eekelen, J., Moens, E. Van Leest, F. & Huiberts, R. 2023. Urban insight by Sweco – Tulvat ja kriittinen infrastruktuuri. Rankkasateiden aiheuttamien tulvien sietokyvyn parantaminen Euroopan kaupungeissa. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa https://www.sweco.fi/wp-content/uploads/sites/7/2023/11/Urban-Insight-study-2-2023-Odotettavissa-odottamatonta_web.pdf
Vesi.fi. 2024. Hulevesitulvariskien alustava arviointi. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://vesi.fi/aineistopankki/hulevesitulvariskien-alustava-arviointi/
Vesi.fi. 2022. Hulevesien aiheuttamat tulvariskit. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-aiheuttamat-tulvariskit/
Åström, H. 2020. Ilmastonkestävä kaupunki ja nouseva tulvariski – kokemuksia ja ajatuksia Tanskasta. RIL ry. Viitattu 22.9.2024. Saatavissa https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/teemat/ilmastonkestava-kaupunki-ja-nouseva-tulvariski-kokemuksia-ja-ajatuksia-tanskasta.html?p2196=12
Linkit
Kinnari, P. 2024. Alustava hulevesitulvariskien arviointi Janakkalan kunnalle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 6.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110827662
