Kokeillen kohti vehreämpää kaupunkiympäristöä

Sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja helleaallot yleistyvät ja voimistuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Kaupunkiympäristöissä ne voivat aiheuttaa hulevesitulvia ja tukalan kuumia olosuhteita. Lisäksi kaupungeissa haittoina ovat myös melu- ja ilmansaasteet. Kasvillisuutta lisäämällä voidaan puhdistaa ja viivyttää kaupunkien hulevesiä, suojata rakenteita, viilentää ympäristöä, vaimentaa melua sekä parantaa ilmanlaatua. Samalla luonnon monimuotoisuus kasvaa ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy.

Esimerkkejä Helsingistä

Toukokuun 2023 alussa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama PilotGreen-hanke järjesti kansainväliselle Erasmus Mundus MUrCS opiskelijaryhmälle ja hankehenkilökunnalleen ekskursion, jonka tarkoituksena oli tutustua Helsingin kasvillisuusratkaisuihin muutamassa edelläkävijänä toimivassa kohteessa (LAB 2023).

Ensimmäisenä vierailukohteena oli Jätkäsaaressa sijaitseva Vihreistä Vihrein -kortteli, joka valmistui vuonna 2017. Korttelia oli esittelemässä Viides ulottuvuus -tutkimusryhmässä mukana olleet Iiris Lettojärvi ja Marja Mesimäki. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää viherrakentamisen toteuttamista ja toimivuutta kerrostalojen katoilla ja julkisivuilla, vaikutuksia asumisviihtyisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä hulevesiin ja energiatehokkuuteen. Kahden kerrostalon katoille on rakennettu kasvillisuudeltaan ja käyttötarkoituksiltaan erilaisia viherkattoja kuten luonnon monimuotoisuutta edistäviä ketokattoja, oleskelukattoja sekä viljelypuutarhakatto, ja kasvillisuutta on myös korttelin sisäpihalla ja julkisivulla. Kasveiksi on valittu ensisijaisesti kotimaisia luonnonkasveja ja perinnekasveja. (TA-Yhtiöt 2017, 12–14.)

Kattopuutarha, jonka etualalla kasvaa pensaita ja puita, keskellä joukko ihmisiä tarkastelee viljelylaatikoita ja perällä on lasitettu kasvihuone.
Kuva 1. Ekskursion osallistujat tutustumassa Vihreistä vihrein -korttelin viljelypuutarhakattoon, jossa on asukkaiden käyttöön tarkoitettuja viljelylaatikoita, lasitettu viherhuone sekä marjapensaita ja puita. (Kuva: Essi Malinen-Lallukka)

Vihreistä vihrein -korttelin jälkeen oli vuorossa esitys viherpalveluita tarjoavasta yrityksestä nimeltä InnoGreen. Toimitusjohtaja Mikko Sonninen ja tutkija Long Xie kertoivat yrityksen tuotteista ja projekteista sekä tutkimuksista viherseiniin ja hulevesien hallintaan liittyen. Esimerkiksi kesän 2021 aikana kokeiltiin Helsingissä siirrettäviä viherpysäkkejä, jotka tarjosivat asukkaille viihtyisiä oleskelupaikkoja ja kasveja pölyttäjille. Kesällä 2023 kokeillaan modulaarista viherseinäkettä meluntorjuntaan. (Sonninen & Xie 2023.)

Viimeisenä vierailukohteena oli Kuninkaantammi, joka sijaitsee Luoteis-Helsingissä, Kaarelan kaupunginosassa. Oppaana toimi arkkitehti Suvi Tyynilä, joka kierrätti ryhmää kävellen Kuninkaantammen suojaisilla pihoilla ja kaduilla sekä Helene Schjerfbeckin puistossa. Kierroksella nähtiin kasvikattoja, istutuslaatikoita, marjapensasistutuksia ja kivipuroja. Hulevesien hallintaan on kiinnitetty alueella paljon huomiota, ja ne johdetaan viivytysjärjestelmien kautta Mätäjokeen ja Vantaanjokeen. Tonteilla on sadepuutarhoja, ja Helene Schjerfbeckin puistossa hulevesiä hallitaan patoaltaiden ja kosteikkoniittyjen avulla. (Helsingin kaupunki 2023.)

Hiekkapolku, joka kulkee eteenpäin vaihtuen ojan kohdalla isoiksi kiviksi, ympärillä on niittyä, vesikasvillisuutta ja vesiallas. Taustalla näkyy puita ja keltainen silta.
Kuva 2. Helene Schjerfbeckin puisto toimii hulevesien hallinnan lisäksi myös viihtyisänä vapaa-ajanviettopaikkana. (Kuva: Essi Malinen-Lallukka)

Kokeiluympäristönä Mukkulan kaupunginosa

PilotGreen-hankkeessa on tarkoitus kehittää ja kokeilla uudenlaisia ja monitoiminnallisia ratkaisuja kaupunkien vehreyttämiseksi. Lahdessa kokeiluympäristönä toimii Mukkulan kaupunginosa, ja siellä erityisesti ostoskeskuksen alue. (LAB 2023.) Mukkulan tarpeita on selvitetty aiemmassa Yhteinen Mukkula -hankkeessa ja PilotGreen hankkeen ensimmäisessä tarvekartoitustyöpajassa. MUrCS-opiskelijat suunnittelivat vihreän infran ratkaisuja Mukkulan ostoskeskukselle osana Kaupunkien ekosysteemit ja luontopohjaiset ratkaisut -opintojaksoa. Tarkoituksena onkin integroida LAB-ammattikorkeakoulun teknologian ja muotoilun opintoja monin tavoin hankkeen toimenpiteisiin myös jatkossa.

Kirjoittaja

Essi Malinen-Lallukka työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii PilotGreen -hankkeen projektipäällikkönä.

Lähteet

Helsingin kaupunki. 2023. Kuninkaantammi. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/uutta-helsinkia-rakentamassa/kuninkaantammi

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. PilotGreen. Projekti. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pilotgreen

Sonninen, M. & Xie, L. 2023. Innogreen. Increasing urban green spaces using innovative green infrastructures. Esitys PilotGreen hankkeen ekskursiolla Helsingin yliopistolla 3.5.2023.

TA-Yhtiöt. 2017. Vihreistä vihrein. TA-Yhtiöt. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://ta.fi/julkaisut/vihreista-vihrein/files/assets/common/downloads/publication.pdf

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. PilotGreen. Projekti. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pilotgreen