Monikulttuuriset ryhmät ovat yhä yleisempiä yhteiskunnassamme. Kulttuurierot vaikuttavat monin tavoin ihmisten välisiin suhteisiin, kommunikointiin ja yhteistyöhön. Hanketoiminnassa kohdatut monikulttuuriset ryhmät saivat pohtimaan, tuovatko ne mukanaan enemmän haasteita, kuten kulttuurien välisiä kommunikaatioeroja ja normien törmäyksiä, vai löytyykö niistä hyötyä ammatilliseen kehittämiseen.
Campinha-Bacote (2002, 182) määrittelee kulttuuritietoisuuden oman kulttuurisen ja ammatillisen taustan itsetutkiskeluksi ja syvälliseksi tutkimiseksi. Tähän prosessiin kuuluu muun muassa omien ennakkoluulojen ja asenteiden tunnistaminen. Kulttuuritietoisuuden keskeinen tehtävä on siis tunnistaa ja ymmärtää ihmisten erilaiset arvot, jotka johtuvat heidän erilaisista kulttuuritaustoistaan.
LAB-ammattikorkeakoulun vetämä HOT-hanke on suunnattu kotona lapsiansa hoitaville maahan muuttaneille vanhemmille, joille tarjotaan suomen kielen koulutusta ja työpajoja vanhempien terveydestä, hyvinvoinnista, koulutuksesta ja työelämästä (LAB 2024). Nykyiset ryhmään osallistujat ovat kotoisin kuudesta maasta. Osallistujien kulttuurierot tulevat esiin ryhmätoiminnassa ja vaikuttavat sen järjestelyyn sekä sisältöön.
Kulttuurierojen tunnistaminen
Normaali käyttäytyminen yhdessä maassa voi vaikuttaa täysin kummalliselta toisessa maassa. Tämä koskee myös perhe-elämää. HOT-hankkeessa kiinnitetään huomiota sukupuolten välillä oleviin eroihin ja erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erilaiset kulttuurit asettavat erilaisia odotuksia ja rajoituksia sukupuolirooleihin, vanhemmuuteen ja perheeseen liittyen. Hankkeen asiantuntijoilla on siksi mahdollisuus tukea perheitä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja tarjota tietoa, joka auttaa perheitä selviytymään kulttuurisidonnaisissa asioissa.
Haasteelliselta tuntuvat myös kulttuurisidonnaiset vuorovaikutustyylit ja tabut tietyistä aiheista. Toiminnan järjestämisessä pyritään ottamaan huomioon osallistujien kulttuurit ja luomaan heille turvallinen tila, jossa voi ilmaista itseään vapaasti sekä esittää kysymyksiä itselle tärkeistä asioista. Hankeasiantuntijan on tärkeää olla tietoinen näistä haasteista. Kulttuuritietoinen toiminta edistää osallistavaa sosiaalityötä, mikä puolestaan tukee yhteisöllistä hyvinvointia.
Kulttuurisesti tietoinen työskentely
Työskennellessäni monikulttuuristen ryhmien kanssa olen havainnut, etteivät ne ole pelkästään haasteellisia, vaan myös potentiaalisesti rikastuttavia. Erilaisten näkökulmien kunnioittaminen ja hyväksyminen synnyttää luovuutta, joka johtaa syvempään ymmärrykseen, monipuolisempaan osaamiseen ja tehokkaampaan ongelmaratkaisuun. Uskon, että kulttuuritietoisuuteen perustuvasta työskentelystä on hyötyä kaikille. Se lähentää meitä maailmankansalaisuuteen ja auttaa luomaan kunnioittavan ja osallistavan työympäristön.
Kirjoittaja
Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeessa (LAB 2024).
Lähteet
Campinha-Bacote, J. The Process of Cultural Competence in the Delivery of Healthcare Services: a model of care. J Transcult Nurs. 2002 Jul;13(3):181–4; discussion 200–1. doi: 10.1177/10459602013003003. PMID: 12113146.
fauxels. 2019. Multi-Cultural People. Pexels. Kuva. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/multi-cultural-people-3184419/
LAB. 2024. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot
