ECT-hoitoa turvallisesti

Potilasturvallisuus on yhtenä punaisena lankana Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa. Koulutuksessa opiskelijoiden tekemät kehittämisprojektit juurruttavat työyhteisöihin uusia hyviä käytänteitä sekä vahvistavat jatkuvan parantamisen toimintakulttuuria.  

Koulutukseen osallistuneet Kanta-Hämeen keskussairaalan ECT-poliklinikan psykiatriset sairaanhoitajat Katja Ahtola ja Olli Karlsson kehittivät projektissaan ECT-hoitoprosessin aikaista potilasturvallisuutta. 

Kanta-Hämeen keskussairaalaan perustettiin ECT-yksikkö 6/2019. Samalla siirryttiin lääkärivetoisesta toiminnasta hoitajavetoiseen polikliiniseen toimintaan. Potilasturvallisuuden näkökulmasta haluttiin vahvistaa ECT-yksikössä toimivien sairaanhoitajien anestesiaosaamista.  

ECT-yksiköissä annetaan psykiatrisille potilaille ECT-hoitoa eli yleisanestesiassa annettavaa aivoihin kohdistuvaa sähköhoitoa. Hoidon käyttöaiheina ovat muun muassa vakava masennustila, mania ja skitsofrenia (Lönnqvist et al. 2014, 854). Yksikön sairaanhoitajat huolehtivat itsenäisesti hoitokäynnin aikana potilaan hoidon alkuhaastattelusta alkuvalmisteluineen, toimenpiteestä ja sen jälkeisestä seurannasta sekä kotiuttamisesta. Anestesiatiimi on paikalla ainoastaan toimenpiteen ajan huolehtimassa anestesiasta. Psykiatriset sairaanhoitajat tarvitsevat anestesiaosaamista erityisesti potilaan hengityksen varmistamiseen ja seurantaan sekä potilaan heräämisen jälkeiseen valvontaan. Myös hätätilanteisiin liittyvää osaamista on hyvä hallita. 

Lähtökohtana potilasturvallisuus 

Potilasturvallisuuden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus ja suojata potilasta vahingoilta. Tavoitteena on oikea hoito, oikeaan aikaan, oikealla tavalla siten, että potilaalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. (THL 2020.)  Tarkistuslistat lisäävät potilasturvallisuutta ja niiden avulla voidaan minimoida inhimillisten unohdusten, erehdysten ja väärinymmärrysten tuomia vaaratekijöitä (Volmanen 2019). 

Tässä projektissa tehtiin tarkistuslistat ECT-yksikköön toimenpiteen eri vaiheisiin lisäämään potilasturvallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä sekä varmistamaan toimenpiteen tasalaatuisuus. Tarkistuslistoissa käydään läpi potilaan perustiedot, anestesiakelpoisuus, esim. ravinnottomuus sekä toimenpiteen erityispiirteet kuten hammassuojan käyttö. Lisäksi tehtiin ohjeistus ECT-hoidon valmisteluiden onnistumiseksi psykiatrian osastojen hoitohenkilökunnalle. Osa potilaista käy ECT-hoidoissa osastolta käsin ja nämä potilaat eivät useinkaan kykene itse huolehtimaan esimerkiksi ravinnottomuudesta anestesiakelpoisuuden takaamiseksi. Potilaat saavat hoitosarjan aloitusohjauksessa potilasohjeen missä kerrotaan hoitoon liittyvät erityispiirteet ja huomioitavat asiat, ohje on sama kotoa käyville potilaille ja osastohoidossa oleville.  

KUVA 1. Onnistunut sähköhoito edellyttää sujuvaa moniammatillista yhteistyötä ECT-hoitoa antavan tiimin ja anestesiatiimin kesken. Kuva: Olli Karlsson

Tarkistuslistat käyttöön, yhteenvetoa 

Yksikkömme on matkalla kohti parempaa potilasturvallisuuskulttuuria ja koulutuksen tuoma ammatillisen osaamisen lisääntyminen on vahvistanut potilasturvallisuutta hoitoprosessin aikana. Oma varmuus toimia kasvoi huomattavasti koulutuksen myötä, kun uskalsi astua ulos mukavuusalueeltaan uutta oppimaan. Projektin aikana ei sattunut yhtään potilasvahinkoa eikä läheltä piti tilannetta, tähän vaikutti varmaankin projektin aikainen korostunut keskittyminen potilasturvallisuutta edistäviin asioihin ja niiden siirtäminen käytäntöön tarkistuslistojen muodossa. 

Kirjoittajat 

Katja Ahtola ja Olli Karlsson ovat psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka työskentelevät Kanta-Hämeen keskussairaalan ECT-yksikössä. He lähtivät työnantajan suosituksesta vahvistamaan anestesiaosaamistaan LAB-ammattikorkeakoulun Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutukseen.  

Ann-Nina Maksimainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja asiakkuuspäällikkönä Hyvinvointialalla. Hän on toiminut vastuuopettajana Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja vastaa koulutuksen työelämälähtöisestä kehittämisestä. 

Lähteet 

Lönnqvist, J. & Henriksson, M. & Marttunen, M. & Partonen T. 2014. Psykiatria. 11. uudistettu painos. Keuruu: Otava. 

Volmanen, P. 2019. Miksi käytämme tarkistuslistaa. [Viitattu 9.9.2020]. Saatavissa: https://docplayer.fi/138863516-Miksi-kaytamme-tarkistuslistaa-anestesiakurssi-petri-volmanen-lt-anestesiaylilaakari-hyks-raaseporin-sairaala.html 

THL. 2020. Potilasturvallisuus. [Viitattu 9.9.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/potilasturvallisuus 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.