Kuntotestauspäivien aiheena kestävyyden mittaaminen

Liikuntatieteellinen seura ry järjesti 22. kuntotestauspäivät 18.‒19.4.2024 liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa (Liikuntatieteellinen seura 2024). Päivien aiheena ja teemana oli tänä vuonna tavoitteellisten kilpakuntoilijoiden ja urheilijoiden kestävyysominaisuuksien testaaminen. LAB-ammattikorkeakoulusta päiville osallistui opettaja fysioterapian koulutusohjelmasta.

Kahden päivän aikana kuultiin useita esityksiä ja tutkimuksia ihmisen kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista mitata kestävyyskuntoa eri liikunta- ja urheilulajeissa lajikohtaisilla ja -tyypillisillä testeillä. Lisäksi päivien aikana nähtiin käytännön demonstraatio huippu-urheilijan suorasta hapenottokyvyn testistä, joka suoritettiin hengityskaasuanalysaattoria ja polkuergometria käyttäen.

Kuntotestaus Suomessa

Vaikka kuntotestauspäivillä keskityttiin tällä kertaa erityisesti kilpaurheilijoiden testaukseen, ovat tavalliset työssäkäyvät ihmiset ylivoimaisesti suurin kuntotestauksessa kävijöiden ryhmä Suomessa, koska testausta tehdään paljon esimerkiksi erilaisten kuntoutuskurssien yhteydessä. Asiakkaat ovat pääasiassa 31–50-vuotiaita ja ehkä hieman yllättäen useammin naisia kuin miehiä. Kilpa- ja huippu-urheilijat ovat kuntotestauksessa pieni mutta vaativa asiakaskunta, jotka haluavat testituloksista hyvin yksityiskohtaista informaatiota.

Perusteellisella ja tarkalla etukäteen tehdyllä terveydentilan ja taustatekijöiden (esim. tupakointi, verenpaine, lihavuus ja liikunnan puute) arvioinnilla kuntotestaus on saatu Suomessa turvalliselle tasolle, ja erilaisten komplikaatioiden määrä kuntotestauksessa on nykyään noin 1 / 10 000 testiä kohden. Alkutarkastuksen perusteella testattavat jaetaan matalan, kohtalaisen ja korkean riskin testattaviin ja testin kuormitusaste valitaan tämän luokittelun pohjalta.

Suomessa kuntotestaukselle on laadittu lisäksi selkeät vasta-aiheet, jolloin kuntotestausta ei suoriteta. Näitä ovat esimerkiksi akuutti infektio, epäilty tai diagnosoimaton sydänsairaus, korkea verenpaine ja diabetekseen liittyvät elinvauriot. Testaajat ovat koulutettuja, ja heillä on tarkat lääketieteelliset kriteerit, milloin testi keskeytetään. Yleisimpiä syitä ovat rintakipu, systolisen verenpaineen nousu yli 250 mmHg, rytmihäiriöt, voimakas hengenahdistus ja erilaiset lihaskrampit.

Suora tai epäsuora testi

LAB-ammattikorkeakoulussa kestävyyskuntoa voidaan tutkia ja testata eri tavoin Lappeenrannan kampuksen kuormitusfysiologian laboratoriossa oppimiskeskus Motiivin ohjaajien ja fysioterapiaopiskelijoiden voimin (Kuva 1).

[Alt-teksti: koehenkilö pyöräergometrin päällä hengitysmaski kasvoillaan ja verenpainemansetti käsivarren ympärillä, vieressä henkilö tarkkailemassa näyttölaitetta.] — Kuva 1. Kestävyyskunnon mittaaminen suoralla testillä LAB ammattikorkeakoulun kuormitusfysiologian laboratoriossa hengityskaasuanalysaattorin ja polkupyöräergometrin avulla. (Kuva: Kari Kauranen)

Testattavat voivat valita testaustavaksi epäsuoran testin (= maksimaalinen hapenkulutus ja sykkeen kynnysarvot lasketaan epäsuorasti kuormitustason ja sykefrekvenssin avulla) tai suoran testin (= maksimaalinen hapenkulutus ja sykkeen kynnysarvot määritetään suorasti hengityskaasuista hengityskaasuanalysaattorin avulla).

Asteittain nouseva kuormitus voidaan toteuttaa juoksumatolla tai polkupyörä-/käsiergometrin avulla. Testin aikana verestä voidaan määrittää myös sen laktaattipitoisuus eri kuormitustasoilla. Kaikille kävijöille annetaan palaute testituloksista ja tuloksiin/kuntotasoon perustuvat optimaaliset harjoitteluohjeet. Tavoitteellisen aktiivikuntoilijan ja kilpaurheilijan kannattaa testauttaa kestävyysominaisuutensa ja kuntonsa 1–2 kertaa vuodessa, jolloin taataan optimaalinen ja tehokas harjoittelutaso.

Kirjoittaja

Kari Kauranen työskentelee kuntoutusalan yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä Lappeenrannan kampuksella.