Vuorovaikutusta terveysteknologisten ratkaisujen kehittämiseen

Suomessa on korkeatasoista teknologista osaamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). Terveysteknologia on kasvava ala ja sillä on suuri kansainvälinen markkina-arvo. Monet teknologia-alan yritykset ovatkin alkaneet pohtia mahdollisuuksiaan sote-alalla.

Teknologia on lisääntynyt viime vuosina sote-alalla nopeasti. Erityisesti tekoäly on tämän hetken nouseva trendi. Kehitys on tuonut mukanaan lukuisia uusia mahdollisuuksia. (Healthtech Finland 2020, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2022, Kulvik ym. 2021.) Sote-alalle tekoälyllä on huomattava potentiaali muun muassa kustannusten alentamisessa, palvelujen kehittämisessä sekä hoidon laadun ja kliinisten käytäntöjen parantamisessa. (Apell & Eriksson 2021; Shinners ym. 2019; Ismail ym. 2022, 101.) Hyödyt voidaan kuitenkin todeta vasta pidemmällä aikavälillä. (Talvite-Lamberg ym. 2018, 2).

Sote-alla tekoälyn hyödyntäminen ollut hitaampaa

Sote-alalla tekoälyn hyödyntäminen on hitaampaa kuin muilla aloilla. Hyödyntämistä hidastaa päättäjien ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutuksen puute. Salatut sote-tietokannat hidastavat innovaatioiden tehokasta soveltamista. Vuorovaikutusta ja yhteistyötä sote-asiantuntijoiden ja yritysten välillä tulisi lisätä, jotta soten erityistarpeet tulisivat selkeämmin esille tuotekehittäjille. (Apell & Eriksson 2021, 183–188.) Myös valtiontalous hyötyisi tehokkaammasta yhteistyöstä. (Grönlund ym. 2017, 54; Valtioneuvosto 2020, 15,20; Kivekäs 2019, 18.)

Kuva 1. Teknologia muuttaa sote-alaa. (geralt 2022)

Valmennuksella tehoa vuorovaikutukseen

Laikku ja Ristimäki (2023) selvittivät YAMK-opinnäytetyössään terveysteknologisia ratkaisuja tarjoavien yritysten kokemuksia Yhdistämö-hankkeen tarjoamasta valmennuksesta. Valmennuksen tavoitteena oli valmentaa yrityksiä kehittämään toimintaansa sote-alalla (Lab Welltech 2022). Tulosten mukaan valmennukseen osallistuneiden yritysten edustajat toivoivat valmennukseen enemmän konkreettista kehittämistä yhdessä sote-asiantuntijoiden kanssa. Etäyhteyden vuoksi vuorovaikutus jäi toivottua vähäisemmäksi. Valmentajat koettiin asiantunteviksi sekä aikataulutus sopivaksi. Yritysten edustajat kertoivat hyötyneensä erityisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiantuntijoiden puheenvuoroista.

Sote-alalla tulee keskittyä tuottavuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseen sekä kustannusten alentamiseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveysteknologisia ratkaisuja tuottavat yritykset ja sote-asiantuntijat ymmärtävät toisiaan. Terveysteknologisten ratkaisujen on vastattava asiakkaiden tarpeita sekä yleisemmin lisättävä kustannustehokkaasti hyvinvointia yhteiskunnassa. (Tevameri 2021; Myndigheten för vård 2020, 8; Kaasalainen & Neittaanmäki 2018; Rytkönen 2018, 48.)

Kirjoittajat

Karoliina Ristimäki valmistuu YAMK-kätilöksi Sosiaali- ja terveysalan asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hän on kiinnostunut asiakaskokemuksen kehittämisestä digi- ja teknologisten ratkaisujen keinoin.

Christian Laikku valmistuu YAMK-sairaanhoitajaksi Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hän on kiinnostunut sote-alan uusista digi- ja teknologisista palveluista.

Taina Anttonen, FT, TtM, toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän vastaa sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -verkkokoulutuksesta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.

Lähteet

Apell, P. & Eriksson, H. 2021. Artificial intelligence (AI) healthcare technology innovations: the currente state and challenges from a life science industry perspective. Teccnology Analysis & Strategic Management. Vol. 35(2), 179–193. Viitattu 16.4.2023. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/epdf/10.1080/09537325.2021.1971188?needAccess=true&role=button

geralt. 2022. Altmann, G. Digitalisointi, terveydenhuolto. Pixabay. Viitattu 15.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/digitalisointi-terveydenhuolto-6939537/

Grönlund, M., Raitoharju, R., Ranti, T., Seppälä, K. & Ståhlberg, T. 2017. Suomen terveysteknologia-alan nykytila ja haasteet. Helsinki: Tekes Review. 340/2017. Viitattu 16.4.2023. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/suomen_terveysteknologia-alan_nykytila_ja_haasteet.pdf  

Healthtech Finland. 2020. Terveysteknologian tuoteviennin kasvu jatkui vahvana vuonna 2019. Viitattu 20.1.2023 Saatavissa https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/terveysteknologia/vientitilastot/terveysteknologian-tuoteviennin-kasvu-jatkui-vahvana-vuonna-2019  

Ismail, A., Mohd Sam, M., Abu Bakar, K., Ahamat, A., Adam, S. & Qureshi, M. 2022. Artificial Intelligence in Healthcare Business Ecosystem: A Bibliometric Study. International Journal of Online and Biomedical Engineering. Vol. 18(9), 100–114. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=0&sid=cfbc191b-3184-4787-8821-eddec2c48134%40redis

Kaasalainen, K. & Neittaanmäki, P. 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja. No. 63/2018. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/terveys_ja_hyvinvointiteknologian_mahdollisuudet_verkkoversio.pdf  

Kivekäs, E. 2019. Sähköisten terveyspalveluiden koettu hyödyllisyys ja koettu helppokäyttöisyys – potilaiden ja lääkäreiden arviot vaikutuksista. Dissertations in Social Sciences and Business Studies. University of Easternd Finland. Kuopio. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/22132/urn_isbn_978-952-61-3235-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Kulvik, M., Kuusi, T., Pajarinen, M. 2021. Terveysteknologia ja tutkiva lääkeala Suomen taloudessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Helsinki: Taloustieto Oy. Viitattu 15.4.2023. Saatavissa https://www.laaketeollisuus.fi/media/julkaisut/esitteita-ja-raportteja/etla-terveysalan-jalanjalkiraportti-2021-pdf-id-137076.pdf 

Lab WellTech. 2022. Yhdistämö. Viitattu 23.4.2023 Saatavissa https://www.labwelltech.fi/yhdistamo  

Laikku, C. & Ristimäki, K. 2023. Digi- ja teknologiapalveluita sote-alalla tarjoavien yritysten kokemuksia YHDISTÄMÖ-hankkeen valmennuksesta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 23.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215833 

Myndigheten för vård- och omsorgsanalys. 2020. Innovation efter funktion ‒ Världfärdsteknikens effekter ur fyra perspektiv. Stockholm: ÅTTA.45 Tryckeri. Viitattu 16.4.2023. Saatavissa https://www.vardanalys.se/wp-content/uploads/2020/03/Rapport-2020-2-Innovation-efter-funktion.pdf  

Rytkönen, A. 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104482/978-952-03-0829-2.pdf?sequence=1  

Shinners, L., Aggar, C., Grace, S. & Smith, S. 2019. Exploring healthcare professionals’ understanding and experiences of artificial intelligence technology use in the delivery of healthcare: an integrative review. Health Informatics Journal. Vol. 26(2), 1225‒1236. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://journals-sagepub-com.ezproxy.saimia.fi/doi/epub/10.1177/1460458219874641

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf  

Talvitie-Lamberg, K., Silvennoinen, M., Ala-Kitula, A., Kärkkäinen, S., Tyrväinen, P., Kuoremäki, R., Kinnunen, P., Munnukka, J., Allonen, S., Puhilas, P. & Vähäkainu, P. 2018. Tekoälyn soveltaminen terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. No. 54/2018. Viitattu 9.4.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59207/978-951-39-7507-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma. (KATI). Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-  

Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toiminta raportit 2021:2. Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf  

Valtioneuvosto. 2020. Tiekartta 2020–2023 – Kestävää kasvua ja hyvinvointia. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:33. Helsinki. Viitattu 15.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162564/VN_2020_33.pdf?sequence=1&isAllowed=y