Kuuleeko kukaan? Ilmiökeskustelussa käytiin dialogia nuorista miehistä

Tasa-arvohanke Miestämön (LAB 2021) ilmiökeskustelujen sarja jatkui syyskuussa tuttuun tapaan Zoomissa. Keskustelemaan oli ilmoittautunut kymmenkunta ammattilaista, jotka kohtaavat miehiä eri yhteyksissä. Syksyn avauskeskustelussa aiheena oli nuoret miehet ja keskusteluissa haettiin vastauksia muun muassa kysymyksiin: mitä nuorille miehille kuuluu ja miten heillä menee.

Yhden näkökulman teemaan toi alustuksellaan Matti Hulkkonen Lahden kaupungin nuorisopalveluista. Pitkän työuran nuorten miesten parissa tehnyt Matti oli valmistellut avauspuheenvuoroansa käymällä dialogia oman poikansa kanssa siitä, mitä nuorille miehille kuuluu tänä päivänä. Avauspuheenvuorossa kuultiin myös otteita ja erilaisia vaiheita Matin työuran varrelta nuorisotyöstä.

Ilmiökeskustelussa nuorten miesten elämään liitettiin huolia elämänhallinnan haasteista, jotka näkyvät esimerkiksi vuorokausirytmin puuttumisena ja runsaana pelaamisena. Korona-aika on vähentänyt fyysisten kohtaamisten määrää niin ikätovereiden keskuudessa kuin nuorten miesten ja ammattilaisten välilläkin. Osaa nuorista miehistä koskettaa yksinäisyys, ja mielenterveyden ongelmien on havaittu lisääntyneen. Huono-osaisuuden ylisukupolvinen periytyminen näkyy usein jo peruskoulun aikana, jolloin myös asiaan voisi tarttua varhaisen puuttumisen keinoin ja keskustelukulttuuria parantamalla.

Ahdas poikakoodi määrittää miehenä olemista

Nuorten miesten malli siitä, kuinka olla hyvä, menestyvä ja muottiin sopiva mies, on edelleen hämmästyttävän kapea. Asia nousi esille myös ilmiökeskustelussa. Poika- ja miestyössä on vuosikymmenten ajan puhuttu niin sanotusta poikakoodista. Termin toi aikanaan esiin William Pollack (1999) teoksessaan Tosi poikia. Poikiin kohdistuva kohtaamattomuuden kulttuuri rakentuu odotuksista ja normeista, joita heille on asetettu. William Pollack kirjoittaa sukupuolen pakkopaidasta, jossa poikia kuristavat vanhentuneet odotukset, mallit ja säännöt. Tunteet pitää piilottaa, eikä dialogia tai sen syntymistä pidetä merkityksellisenä.

Mutta kyllä nuorille miehille kuuluu myös hyvää, ja tätä haluttiin korostaa syksyn ensimmäiseen ilmiökeskusteluun osallistujien parissa. Mediassa luotu kuva pojista ja nuorista miehistä on usein ongelmakeskeinen ja negatiivissävytteinen, vaikka valtaosalla pojista ja nuorista miehistä menee ihan hyvin.  Julkisen keskustelun aiheesta pitäisi olla moninaisempaa niin nuorten miesten hyvinvointiin kuin yhteiskunnan odotuksiin poikien tai miehen rooliin liittyen.

Erilaisista lähtökohdista huolimatta käytännössä kaikilla miehillä on läpikäytävänään samanlaisia kysymyksiä siirryttäessä nuoruudesta kohti itsenäisempää varhaisaikuisuutta (Haapanen 2019).  Ilmiökeskustelun viesti nuorten parissa työskenteleville, nuoria kohtaaville ja vanhemmille olikin se,  kuinka voimme tässä prosessissa parhaalla mahdollisella tavalla olla mukana.

Lähteet

Haapanen, A. (toim.) 2019. Auta miestä mäessä. Nuorten miesten koulutus ja työuravalmennusprosessi. DIAK puheenvuoro 24. Tampere: PunaMusta.

LAB.2021. Miestämö – hybridillä työelämään. Hanke. [Viitattu 30.9.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miestamo-hybridilla-tyoelamaan

Pollack, W. 1999. Tosi poikia. Helsinki: Otava.

Kuvat

Kuva 1. Wokandapix. 2016. Mies-yksinäinen-piilossa-surullinen-1822414. [Viitattu 30.9.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/mies-yksin%c3%a4inen-piilossa-surullinen-1822414/

Kuva 2. Seppälä, M. 2021. Ilmiökeskustelun aiheista kerätty sanapilvi AnswerGardenissa. [Viitattu 30.9.2021]. Saatavissa: https://answergarden.ch/2096073