Kaatumiset ovat iäkkäiden yleisimpiä tapaturmia, ja niistä koituvat kustannukset niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin ovat mittavia (THL 2023). Fysioterapiassa voidaan ehkäistä kaatumisriskiä ja vähentää kaatumisten määrää ikääntyneillä erilaisilla harjoittelumuodoilla, muun muassa lisäämällä tasapainon hallintaa ja vahvistamalla tasapainon hallintaan tarvittavia lihaksia kävelyn tai seisoma-asennon aikana. (Pajala 2012.) Yksi näistä muodoista on perturbaatioharjoittelu, tasapainoharjoittelun muoto, jolla harjoitetaan reaktiivista tasapainoa odottamattomien ulkoisten häiriötekijöiden avulla.
Reaktiivisella tasapainolla tarkoitetaan kykyä korjata tasapaino yllättävissä tasapainoa horjuttavissa tilanteissa, esimerkiksi kompastumis-, liukastumis- tai horjahdustilanteissa. Perturbaatioharjoittelun tavoitteena on siis simuloida tilanteita, jotka voivat aiheuttaa kaatumisia päivittäisessä elämässä. (Mansfield 2015; McCrum ym. 2020.)
Harjoittelua voidaan toteuttaa kävellen, seisten tai siirtymistilanteissa joko terapeutin toimesta, kävelyesteiden avulla tai perturbaatio-ominaisuuksia sisältävällä juoksumatolla. Esimerkiksi juoksumattoon voidaan yksilöllisesti ohjelmoida yllättäviä tasapainoa horjuttavia tilanteita, joihin henkilö joutuu äkillisesti reagoimaan kävelyn aikana. (McCrum ym. 2020; Gerards ym. 2021.)
Perturbaatioharjoittelussa tulee ottaa huomioon käyttäjän turvallisuus. Turvallisuuden takaamiseksi on suositeltavaa käyttää kattoon kiinnitettyjä turvavaljaita, ja harjoittelun tulee tapahtua ohjatusti ja läsnäolevan terapeutin turvatessa tilannetta. (McCrum ym. 2020.)
Harjoittelun soveltaminen ikääntyneille
Tutkimusten mukaan perturbaatioharjoittelu voisi soveltua ikääntyneille, joilla on riittävä peruskunto ja jotka pystyvät kävelemään tai seisomaan ilman ulkopuolista tukea ja joilla on riittävät kognitiiviset taidot. Erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat voivat olla vasta-aiheina perturbaatioharjoittelulle, kuten osteoporoosi, viimeaikaiset luunmurtumat ja tekonivelet. (Koivisto & Leivonen 2023.)
Perturbaatioharjoittelun toteuttamista varten on suunniteltu juoksumattoja, joihin saa valjaat kiinni. Juoksumattolaitteet voivat olla kuitenkin kalliita ja näin ollen rajoittaa kyseisen teknologian käyttöä kuntoutuksessa. Perturbaatioharjoittelua voidaan kuitenkin myös toteuttaa manuaalisesti kuntoutuksen ammattilaisen ohjaamana, esimerkiksi turvavaljailla.
Jotta tätä metodia päästään toteuttamaan laajemmin paikasta ja resursseista riippumatta, tulee perturbaatioharjoittelun vaikuttavuudesta saada laajempaa tutkimusnäyttöä. (Koivisto & Leivonen 2023.)
Kirjoittajat
Kristian Koivisto on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapiaopiskelija.
Aki Rintala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana sekä fyysinen aktiivisuus & toimintakyky -tutkimustiimin vetäjänä.
Lähteet
EddieKphoto. 2021. Pari, vanhukset, kävely. Pixabay. Viitattu 6.9.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/pari-vanhukset-k%C3%A4vely-pudota-polku-6653517/
Gerards, MH., Marcellis, R., Poeze, M., Lenssen, A., Meijer, K. & Bie, R. 2021. Perturbation-based balance training to improve balance control and reduce falls in older adults – study protocol for a randomized controlled trial. BMC Geriatrics. Viitattu 4.9.2023. Saatavissa https://bmcgeriatr.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12877-020-01944-7
Koivisto, K. & Leivonen, E. 2023. Perturbaatioharjoittelun vaikuttavuus ikääntyneiden tasapainoon: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023083025133
Mansfield, A., S Wong., J., Bryce, J., Knorr, S. & Patterson, K. 2015. Does perturbation-based balance training prevent falls? Systematic review and meta-analysis of preliminary randomized controlled trials. Physical Therapy. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://academic.oup.com/ptj/article/95/5/700/2686424?login=false
McCrum, C., Bhatt, S., Gerards, MH., Karamanidis, K., Rogers, MW., Lord, SR. & Okubo, Y. 2022. Perturbation-based balance training: Principles, mechanisms and implementation in clinical practice. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fspor.2022.1015394/full
Pajala, S. 2012. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Opas 16, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 4.painos. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085108
Rogers, MW., Johnson, M., Martinez, K., Mille, L. & Hedman, L. Step training improves the speed of voluntary step initiation in aging. The Journal of Gerontology. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://academic.oup.com/biomedgerontology/article/58/1/M46/582371?login=false
THL. 2023. Kaatumiset ja putoamiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/iakkaiden-tapaturmat/kaatumiset-ja-putoamiset
