Kardioversio eli sydämen sähköinen rytminsiirto voidaan tehdä henkilöille, joilla todetaan uusi eteisvärinä, tai henkilöille, joiden eteisvärinä uusii. Eteisvärinälle altistavia tekijöitä on ikä ‒ yli 75-vuotiaista 10 % sairastaa eteisvärinää ‒ kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, ylipaino ja uniapnea. Eteisvärinä oireilee esimerkiksi epäsäännöllisenä sykkeenä, huimauksena, suorituskyvyn laskuna tai se voi olla oireeton, jolloin henkilö ei tunnista oireita. Eteisvärinä todetaan sydänfilmistä, minkä jälkeen lääkäri tekee lisätutkimuksia. (Hekkala 2019).
Eteisvärinä altistaa hyytymien syntymiselle, minkä vuoksi potilaille aloitetaan verenohennuslääke estämään mahdollisen hyytymän kulkeutumista aivoihin. Eteisvärinän hoidoksi valitaan joko sykkeenhallintalinja, jolloin eteisvärinä jää pysyväksi rytmiksi ja sitä hallitaan lääkkein, tai rytminhallintalinja, jolloin potilaalle tehdään rytminsiirto eli kardioversio. Suurin osa potilaista saa verenohennuslääkkeen käyttöön pysyväksi lääkkeeksi, vaikka eteisvärinä olisi kääntynyt sinusrytmiin. (Eteisvärinä 2021). Kardioversiossa defibrillaattorilla eli sydäniskurilla annetaan sähköisku, jolloin sydämen sähköinen toiminta yleensä palautuu sinusrytmiin. (Hekkala 2019).
Etelä-Karjalan keskussairaalan hoitokeskuksessa tehdään kardioversioita kuukaudessa keskimäärin 11. Kardioversiossa on aina mukana sairaanhoitaja, sisätautilääkäri ja anestesialääkäri.
Sairaanhoitaja valmistelee kardioversioon tulevat potilaat ja hoitaa jälkitarkkailun. Ennen kardioversiota potilaan tulee käyttää verenohennuslääkettä säännöllisesti ilman unohduksia kolmen viikon ajan. Sisätauti- ja anestesialääkäri haastattelevat potilaan ennen toimenpidettä. Anestesialääkäri antaa nukutusaineen, ja sisätautilääkäri tekee toimenpiteen. Useimmiten eteisvärinä kääntyy ensimmäisellä iskulla sinusrytmiin eli sydämen normaaliin rytmiin. Toimenpiteen jälkeen potilas on tarkkailussa kaksi tuntia, minkä jälkeen potilas kotiutuu voinnin ollessa hyvä.
Kehittämistyö valmistelun tueksi
Työyksiköstä nousi esille tarve päivittää kardioversio-ohjeita hoitokeskuksen tarkkailun tarpeisiin. Hoitokeskuksen tarkkailun kirjalliset kardioversio-ohjeet toivottiin korvattavan kuvallisella toimenpideohjeella. Tavoitteena oli tehdä selkeät ja yksityiskohtaiset kuvalliset ohjeet helpottamaan esimerkiksi uuden sairaanhoitajan perehtymistä asiaan. Kuvalliset ohjeet luovat varmuutta kardioversion toteuttamiseen ja hoitoon.
Kehittämistyö tehtiiin osana LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutusta. Suunnittelussa käytettiin apuna suunnitelmalomaketta ja mindmapia. Niihin kerättiin tietoa siitä, mitä kardioversiossa tulee ottaa huomioon, ja kehittämistyötä alettiin toteuttaa rakennetun suunnitelman pohjalta.
Työyhteisö oli tiiviisti mukana prosessin eri vaiheissa tuoden kommentteja, mitä ohjeeseen olisi hyvä lisätä tai kuinka sitä tulisi muokata. Näin ohje saatiin palvelemaan koko yksikön tarpeita.
Kirjoittajat
Katri Heinonen on sairaanhoitaja-ensihoitaja (AMK), joka osallistuu kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen LAB-ammattikorkeakoulun Lahden yksikössä 2023–2024.
Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa ja vastuuopettajana kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.
Lähteet
Eteisvärinä. 2021. Käypä hoito -suositus. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50036
Hekkala, A. 2019. Pitkään jatkuneen eteisvärinän rytminsiirto. Duodecim. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://sydan.fi/fakta/pitkaan-jatkuneen-eteisvarinan-rytminsiirto/
