Kylmäaltistus osana CP-vammaisten lasten kuntoutusta

CP-vammalla tarkoitetaan aivoperäistä halvausta, jossa nopeassa kehittymisvaiheessa olevissa pikkuaivoissa tapahtuu kertavaurio sikiöaikana, synnytyksen yhteydessä tai alle kolmevuotiaana lapsuudessa. Aivovaurio vaikuttaa motoriikkaa sääteleviin alueisiin aiheuttaen pysyviä vaikeuksia asennon ylläpidossa, liikkumisessa ja usein myös poikkeavuuksia aistitoiminnoissa ja kognitiossa. (Autti-Rämö ym. 2017,10.)

CP-vamma voidaan luokitella oireiden, toimintakyvyn ja vaikutusalueen mukaan. Yleisin (noin 70–80 % tapauksista) CP-vamman muoto on spastinen CP, jossa lihasjänteys on kohonnut aiheuttaen jäykkyyttä ja liikerajoituksia. Spastinen CP voidaan edelleen jakaa hemi-, di- ja tetraplegiaan, jotka määrittävät sen, mihin kehon osaan spastisuus vaikuttaa. Hemiplegia vaikuttaa kehon toiseen puoleen, diplegia vaikuttaa pääasiassa alaraajoihin ja tetraplegia vaikuttaa kaikkiin neljään raajaan. (Suomen CP-liitto ry 2020.)

Kylmäaltistus on herättänyt kasvavaa kiinnostusta osana neurologisten sairauksien kuntoutusta. Kylmäaltistuksella terapiamuotona tarkoitetaan millä tahansa substanssilla toteutettua terapian menetelmää, jolla lasketaan kudosten lämpötilaa ja haihdutetaan lämpöä kehosta (Nadler ym. 2004). Kylmäaltistus voidaan fysioterapiassa toteuttaa kohdistamalla kylmäkäsittely paikallisesti tiettyyn osaan kehoa tai koko kehoon. Paikallisia kylmäterapiamuotoja ovat esimerkiksi kylmäpakkaukset ja -geelit. Koko kehon kylmäaltistusmuotoja ovat kylmävesialtistus ja kylmäkammio- eli kryohoidot. (Kauranen 2021, 717.)

Moniammatillisella kuntouksella tukea CP-vammaisten lasten arkeen

CP-vammaa ei voida parantaa ja sen hoito koostuukin lähes aina koko lapsuusiän jatkuvasta moniammatillisesta kuntoutuksesta. Moniammatillisen kuntoutuksen tavoite on tukea lapsen itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista lähiympäristössään ja osallistumista ikäluokkansa toimintaan. Apuvälinetarpeen arviointi on myös keskeisessä osassa kuntoutumisprosessia. Voimakasta spastisuutta hoidetaan yleensä lääkehoidoin botuliini-injektiona, joka yhdistettynä intensiiviseen fysioterapiajaksoon piston jälkeen antaa yleensä parhaan hoitovasteen. (Autti-Rämö ym. 2017, 13.)

[Alt-teksti: Liikehäiriöinen lapsi hymyilee ja nojaa kahteen jumppamaton päällä olevaan tukipuuhun terapeutin tukiessa häntä.]
Kuva 1. CP-vammaisten lasten kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, jossa tavoitteena on esimerkiksi kävelykyvyn ylläpito. (peakStock 2024)

Viimeisen vuosikymmenen aikana on kasvavassa määrin tutkittu kylmäaltistuksen vaikutusta osana CP-vammaisten lasten fysioterapeuttista kuntoutusta ja erityisesti kylmäaltistuksen vaikutusta spastisuuteen. Spastisille CP-vammaisille lapsille toteutetuissa tutkimuksissa kylmäaltistus on toteutettu kylmägeelipakkauksilla (Elanchezhian & Swarnakumar 2019; Fatima ym. 2021) ja jääpakkaushieronnalla (Durairaj ym. 2018; Sipaniceve ym. 2018), joita on pidetty paikallisesti kunkin tutkimuksen intervention tarkoituksen mukaisessa kehonosassa 20 minuutin ajan. Kylmäaltistuksen lisäksi tutkimusten interventioihin on lisätty myös tavanomaista fysioterapiaa, kuten passiivista venyttelyä ja pehmytkudoskäsittelyä (Elanchezhian & Swarnakumar 2019) tai kävelyharjoituksia (Sipavičenė ym. 2018).

Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan kylmäaltistus yhdistettynä tavanomaiseen fysioterapiaan on tehokkaampaa spastisuuden hoidossa kuin pelkkä tavanomainen fysioterapia (Durairaj ym. 2018; Sipavičenė ym. 2018; Elanchezhian & Swarnakumari 2019; Fatima ym. 2021). Näin ollen kylmäaltistusta voitaneen suositella osaksi spastisten CP-vammaisten lasten kuntoutusta. Oikein toteutettuna kylmäaltistusta voidaan pitää turvallisena terapiamuotona myös lapsille. Lapsille toteutettavissa kylmäaltistuksissa on kuitenkin oltava erityisen sensitiivinen, huomioiden lapsen kyky tai kyvyttömyys ilmaista kylmäaltistuksen aiheuttamia vaikutuksia, kuten paleltumia.

Turusen ja Vilénin (2025) kartoittavana kirjallisuuskatsauksena toteutettu opinnäytetyö käsittelee kylmäaltistusta neurologisilla kuntoutujilla. CP-vammaisten lasten lisäksi opinnäytetyön tulosten mukaan kylmäaltistuksella on positiivisia vaikutuksia myös CP-vammaisten aikuisten, MS-taudin ja aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksessa (Turunen & Vilén 2025).

Kirjoittajat

Laura Vilén on LAB-ammattikorkeakoulun loppuvaiheen fysioterapeuttiopiskelija.

Heli Lahtio on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori.

Lähteet

Autti-Rämö I., Haataja L., Mäenpää H. & Kiviranta T. 2017. Paikallisista malleista yhtenäiseen käytäntöön toimintakyvyn arviointimenetelmien valinnassa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Esimerkkinä CP-oireisto. Kelan tutkimus. Työpapereita 115, 10–14. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/4825f914-2b46-4bbb-9e33-44348f7b460d/content 

Durairaj, S., Dhaneshkumar, K., Rajasenthil, K & Ajay, T. 2018. A Study to find the effectiveness of cryotherapy with task oriented training in improving upper limb function in hemiplegic cerebral palsy. International Journal of Physiotherapy and Research. Vol. 6., 2595–2599. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa https://pdfs.semanticscholar.org/7c2f/d2e565d1fa19a055eaca7a4144b9632733ac.pdf 

Elanchezhian, C. & Swarnakumari, P. 2019. Efficacy of cold therapy and passive stretching to improve gait in spastic diplegic cerebral palsy children. International Journal of Pediatrics. Vol. 7(9). Viitattu 19.4.2025. Saatavissa https://jpp.mums.ac.ir/article_13536_0deb201271eae889b824e406f248382c.pdf 

Fatima, A., Riaz, A. & Saleem, R. 2021. Effects of Cryotherapy on Hand Function in Children with Spastic Cerebral Palsy. Journal of Pakistan Pediatric association. Vol 45(2), 221–25. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/profile/Ramish-Saleem/ 

Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 

Nadler, S.F., Weingand, K., & Kruse, R.J. 2004. The physiologic basis and clinical applications of cryotherapy and thermotherapy for the pain practitioner. Pain physician. Vol. 7(3). Viitattu 14.4.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16858479/ 

peakSTOCK 2024. Lapsi, vammaisuus, fysioterapeutti, vammainen, CP-vamma. Istock. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa rajoitetusti https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/nuori-liikehäiriöinen-poika-hymyilee-osallistuessaan-fyysiseen-kuntoutukseen-jota-gm2169405003-589397446

Sipavičenė S,. Damašauskas A,.Klizienė I,. Krutulytė G,. Karpavičienė A & Česnaitis T. 2018. The Influence of Cryotherapy on the Lower Limb Spasticity for Children with Cerebral Palsy. Baltic Journal of Sport and Health Sciences. Vol. 2(85). Viitattu 19.4.2025. Saatavissa https://journals.lsu.lt/baltic-journal-of-sport-health/article/view/287 

Suomen CP-liitto ry. 2020. CP-vamma. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01260 

Turunen, T. & Vilén, L. 2025. Kylmäaltistus neurologisilla kuntoutujilla: kartoittava kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051913061