Sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on yleistynyt ympäri maailmaa. Kehityksen taustalla ovat olleet terveydenhuollon palvelujen saavutettavuuden parantaminen ja lääkäripula. (Kroezen ym. 2012.) Lääkkeenmääräämishoitajien roolia on pidetty tärkeänä etenkin pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon ja perusterveydenhuollon kehittämisen kannalta (HE 283/2009). Hoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden on todettu nopeuttavan potilaiden hoitoon pääsyä ja parantavan kokonaisvaltaista hoitoa. Se antaa lääkäreille mahdollisuuden keskittyä muihin heidän osaamistaan vaativiin tehtäviin. (Kila`nska ym. 2021, 19.) Myös selkeällä työnjaolla terveydenhuollon ammattilaisten välillä tehostetaan potilaiden hoitopolkujen toimivuutta (Kapanen 2018, 56).
Kososen ja Pyysalon (2022) opinnäytetyössä selvitettiin pitkäaikaissairaan potilaan hoitotyön prosessin vaikutuksia lääkkeenmääräämishoitajien reseptien uusintoihin. Tarkastelemalla pitkäaikaissairaan potilaan hoitotyön prosessia saatiin selville useita asioita, jotka osallistujien kokemusten mukaan vaikuttavat lääkemääräysten uusimisiin. Tulosten mukaan lääkkeenmääräämishoitajien erikoisosaamisen hyödyntäminen pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitopolussa vaikuttaa positiivisesti lääkemääräysten uusimismääriin. Tämän mahdollistaminen vaatii organisaatiolta selkeitä työnjaollisia linjauksia. Näin lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen avulla voidaan parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta ja toteuttaa asiakaslähtöistä hoitoa.
Erikoisosaamisen hyödyntäminen muutoksen mahdollistajana
Ikääntyvän väestön palveluprosessien kokonaisvaltaisella hallinnalla on merkitystä silloin, kun eri toimijoiden palveluita tarvitaan samanaikaisesti. Yhden osan toimimattomuus hoitoprosessissa vaikuttaa koko palveluketjuun. (Lyytikäinen 2022.) Tällä hetkellä monissa perusterveydenhuollon yksiköissä hoitojonot ovat pitkiä eikä hoitotyön prosesseja pystytä toteuttamaan halutulla tavalla (Sinervo ym. 2016, 118‒120).
Meneillään olevalla sote-uudistuksella tavoitellaan perusterveydenhuollon palvelujen kehittämistä siten, että asiakas saa palvelunsa helposti ja yksilöllisesti tarvitsemaansa asiaan (Sote-uudistus 2022). Sally Leskisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien korjaustoimenpiteissä tulee pohtia työn vaikuttavuutta ja sen hyötyä potilaalle (Aalto & Rajamäki 2022). Terveydenhuollon muutostarpeisin pystytään vastaamaan työnjakoa kehittämällä ja hyödyntämällä ammattilaisten osaamista laajemmin (Flinkman 2018, 21). Vuoden 2023 alussa käynnistyville hyvinvointialueille jääkin mietittäväksi, voisiko lääkkeenmääräämishoitajien lisäkouluttaminen perusterveydenhuoltoon ja erikoisosaamisen parempi hyödyntäminen olla mahdollisuus perusterveydenhuollon palvelujen parantamiseksi ja ahdingon helpottamiseksi.
Kirjoittajat
Mirka Kosonen ja Milla Pyysalo ovat lääkkeenmääräämishoitajia ja YAMK-opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutuksessa.
Minna-Maria Behm on terveystieteiden tohtori, joka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Aalto, M. & Rajamäki, T. 2022. 12 ratkaisua mahdottomaan ongelmaan. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009067130.html
Flinkman, M. 2018. Itsenäiset hoitajavastaanotot sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa. Tehyn julkaisusarja B. Selvityksiä 2/18. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2018/2018_b2_itsenaiset_hoitajavastaanotot_id_11830.pdf
HE 283/2009. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090283.pdf
Kapanen, S. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako. STM:n työnjaon ohjausta koskevien julkaisujen analyysi. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen ala. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20180871
Kila´nska, D., Lipert, A., Guzek, M., Engelseth, P., Marczak, M. Sienkiewicz, K. & Kozyowski, R. 2021. Increased accessibility to primary healthcare due to nurse prescribing of medicines. International Journal of Environmental research and public health 2022. 19, 292. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph19010292
Kosonen, M. & Pyysalo, M. 2022. Lääkkeenmääräämishoitajan reseptin uusimiskäytäntöön vaikuttavat tekijät pitkäaikaissairaan potilaan hoitotyön prosessissa ja kehittämisehdotukset. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102321539
Kroezen, M., Francke, A.L., Groenewegen, P.P. & Van Dijk, L. 2012. Nurse prescribing of medicines in Western European and Anglo-Saxon countries: a survey on forces, conditions and jurisdictional control. International journal of nursing studies. International survey. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2012.02.002
Lyytikäinen, M. 2022. Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja. Miten johtaa asiakkaan palvelukokonaisuutta ja kuka vastaa sen tuloksista. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sote-uudistus. Tiedote 11.10.2022. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://soteuudistus.fi/-/kuka-omistaa-monialaista-palvelua-tarvitsevan-asiakkaan-
Sinervo, T., Tynkkynen, L-K. & Vehko, T. 2016. Johtopäätökset. Teoksessa: Sinervo, T., Tynkkynen, L-K. & Vehko, T. (toim.) Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen polttopisteessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 16/2016. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-732-9
Sote-uudistus. 2022. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma1
