Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa uudistuu vuoden 2023 alusta, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille. Sote-uudistuksen myötä palveluiden laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tarve laadun ja laadunhallinnan läpinäkyvyydelle on tunnistettu uudistuksen valmisteluvaiheessa, ja vaatimus laadusta on kirjattu myös lakiin (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 40 §).
Laatujohtamisen moniulotteisuus
Laatu on käsitteenä hyvin moniulotteinen ja laaja-alainen, ja sen merkitys tunnistetaan osana sotepalvelujen toiminnassa onnistumista. Sote-palvelujen laatu saa erilaisia piirteitä, kun sitä tarkastellaan potilaan, omaisen, ammattilaisen, hoitoon osallistuvan tai johtamisen näkökulmasta (Kuisma ym. 2019).
Laadun kehittäminen ja laadunhallinta osana sote-palvelun toimintaa vaatii johtamista. Systemaattisella laatujohtamisella voidaan vaikuttaa myönteisesti organisaation suorituskykyyn ja kykyyn tuottaa asiakkaalle tarpeiden mukaista palvelua. Laatujohtamisen toteuttamiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, jotka auttavat organisaatiota kehittämään laatua systemaattisesti. Laatujohtamisen nykytila tulee tunnistaa ja kuvata, jotta sen tarve ja edellytykset tulevat näkyviksi. (Friman ym. 2018; Kankaanpää 2019.)
Nykytilakuvauksen kautta laadun kehittämiseen
Hietalan ja Särkikosken (2022) tutkimuksen tarkoituksena oli kohdeorganisaation johtamiseen, hallintoon ja päätöksentekoon liittyvässä dokumentaatiossa näkyvän laatujohtamisen nykytilan kuvaaminen. Dokumenttiaineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan laatujohtaminen koostuu kahdeksasta eri osa-alueesta (Kuva 1), joita ovat asiakkuuden merkitys laatujohtamisen keskiössä, koko organisaation osallistaminen laadun parantamiseen ja kehittämiseen sekä organisaatiokulttuurin merkitys laatua tukevana tekijänä. Toiminnan jatkuva parantaminen, johdon sitoutuminen, laatu strategisena tavoitteena ja laatutyökalujen käyttö sekä prosessiin keskittyminen ovat myös laatujohtamisen osa-alueita. Laatujohtaminen edellyttää eri osa-alueiden vuorovaikutusta.
![[Alt-teksti: Kaavio, jossa keskellä laatujohtamisen osa-alueet. Ympärillä olevat osa-alueet ovat: prosessiin keskittyminen, laatutyökalujen käyttö, laatu strategisena tavoitteena, johdon sitoutuminen, asiakkuuden merkitys laatujohtamisen keskiössä, koko organisaation osallistuminen, laatua tukeva organisaatiokulttuuri ja jatkuva parantaminen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/595_2022_Laatujohtamisen-kehittaminen-edellyttaa-ymmarrysta-nykytilasta-1024x683.png)
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on tunnistanut tarpeen kehittää laatujohtamista. Tutkimuksen mukaan asiakkuuden merkitys esiintyi aineistossa vahvana ja selkeänä. Eksoten organisaatiokulttuuri kuvautui yhdessä tekemiseen ja toisilta oppimiseen kannustavana. Eri toimialojen yhteistyö edellyttää johdettua ja toisia huomioivaa vuorovaikutusta sekä yhdessä tekemistä.
Tulosten pohjalta suositellaan, että Eksotessa kannattaisi kehittää johdonmukaisia johtamiseen liittyviä rakenteita ja ohjeistuksia. Myös osallisuuden kasvattaminen vahvistaisi henkilöstön sitoutumista työskentelemään yhteisten laatutavoitteiden mukaisesti.
Tulevaisuuden hyvinvointialue muodostaa hyvin laajan kokonaisuuden ja sote-palvelujen lisäksi on huomioitava myös pelastustoimen järjestäminen. Tämä tarkoittaa entistä laajemman kokonaisuuden hahmottamista ja huomioimista laatujohtamisessa.
Kirjoittajat
Reetaleena Hietala ja Outi Särkikoski valmistuvat joulukuussa 2022 LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Uudistava johtaminen -koulutuksesta tutkintonimikkeellä terveydenhoitaja (ylempi AMK).
Päivi Huotari toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana.
Lähteet
Friman, S., Suominen, S., Eloranta, S. & Ikonen, T. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatujohtaminen julkisella sektorilla kyselytutkimuksen kuvaamana. Focus Localis 46(3), 8–26.
Hietala, R. & Särkikoski, O. 2022. Laatujohtaminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä – nykytilakuvauksen kautta laadun kehittämisen aallonharjalle tulevaisuuden hyvinvointialueella. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092720509
Kankaanpää, R. 2019. Erikoissairaanhoidon laadunhallintajärjestelmät Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201912126841
Kuisma, M., Järvelin, J., Kilpiäinen, E., Tuukkanen, J., Pöllänen, R., Saarinen, M., Vaula, E, Wilen, S. & Etelälahti, T. 2019. Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä – suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:23. Viitattu 7.9.2022. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4108-3
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021. Finlex. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
