Hyvistä aikeista huolimatta esteettömyyttä ei ole aina huomioitu loppuun asti (Solja 2023). Usein ajatellaan niin, että esteettömien palveluiden tarvitsijoita on vain vähän ja että näiden palvelujen rakentaminen on hankalaa ja kallista.
Esteettömät rakenteet vaativat suunnittelua ja rahaakin, mutta paljon on myös kyse asenteesta esteettömiä palveluita tarjottaessa. Ajattelutavalla on väliä. Se, että palvelupolulla tai fyysisessä ympäristössä on rakenteellisia tekijöitä, jotka rajaavat pois potentiaalista asiakaskuntaa, ei rajaa mahdollisuutta ajatella toisin. Rakenteet eivät kerro tahtotilasta tai siitä, miten esimerkiksi oma asuinkunta tai organisaatio toimii palvellakseen jokaista ihmistä.
Liikenteen esteettömyysvisio
Invalidiliitto antoi asiantuntijalausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle esteettömyysvisiosta 22.8.2023. Lausunnossa todetaan, että Invalidiliitto pitää tärkeänä, että esteettömyysvision taustalla on periaate siitä, että se koskettaa kaikkia liikennemuotoja maassa, ilmassa ja vesillä. Tämä tukee esteettömien matkaketjujen tavoitetta. Invalidiliitto kannattaa esteettömän matkaketjun ohella esille nostettavina moniaistisuutta, käyttäjäkokemusta sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken (Invalidiliitto 2023).
Esteetön matkaketju tarkoittaa muutakin kuin itse matkan paikasta toiseen. Esteetön matkaketju sisältää matkalle valmistautumisen, lipun ostamisen, mahdolliset pysäköintiratkaisut, siirtymisen pysäkeille tai asemalaitureille, liikennevälineenvaihtotilanteet ja määränpäähän siirtymisen. Asianmukaiset matkustajapalvelut ovat osa esteetöntä matkaketjua ja tukevat eri tavoin vammaisten ihmisten itsenäistä liikkumista (Invalidiliitto 2023).
Asiaosaamista kaikkien käyttöön
LAB-ammattikorkeakoulussa kehitetään esteettömyysosaamista monin eri tavoin. Esimerkeiksi käyvät kehittämisprojektit, opiskelijoiden opinnot ja esteettömyysasiantuntijuuden palvelumyynti.
Kuluneen vuoden aikana LAB on tehnyt Etelä-Karjalassa esteettömyyskartoitukset kahteen kuntaan. Kartoitusten avulla on pyritty antamaan kuntien päätöksenteon tueksi ideoita, ajatuksia ja suosituksia siitä, kuinka esteettömyys toteutuisi paremmin koko kunnan alueella. Kyse ei siis ole vain yksittäisen rakennuksen, kuten vaikkapa hyvinvointiaseman esteettömyyskartoituksesta, vaan laajemmasta kokonaisuudesta. Siis siitä, kuinka eri kuntoiset ja eri tavoin liikkuvat voivat käyttää kunnan tarjoamia palveluita ja kuinka hyvin kuntien alueella pääsee nauttimaan ympäröivästä luonnosta ja muista ihmisistä.
Tulevaisuuden visio voisi olla se, että esteettömyys, niin palveluiden, liikenteen kuin rakentamisen osalta olisi jo suunnitteluvaiheessa lähtökohtana.
Kirjoittaja
Harri Sarjanoja toimii LAB-ammattikorkeakoulussa esteettömyysasiantuntijana ja esteettömyyskartoittajana.
Lähteet
Invalidiliitto. 2023. Invalidiliiton lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle liikenteen esteettömyysvisiosta. Viitattu 6.9.203. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/sites/default/files/2023-08/Invalidiliiton%20lausunto%20liikenne-%20ja%20viestint%C3%A4ministeri%C3%B6lle%20liikenteen%20esteett%C3%B6myysvisiosta.pdf
Solja, P. 2023. Yyterin uimarannalle on tehty ramppi, joka ei johda veteen – osa kesähuveista jää väliin, kun pyörätuolin käyttäjiä ei ole ajateltu kunnolla. Yle. Viitattu 6.9.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20040664
