Syksyn aikana LAB-ammattikorkeakoulu järjesti Lahden kaupungin teknisen toimen hankinnoista vastaavalle henkilöstölle julkisiin hankintoihin liittyvää koulutusta.
Koulutuksen sisällön suunnittelivat yhdessä LABin liiketoimintayksikkö ja Lahden kaupungin kaupunkitekniikka. Keskeisenä tavoitteena oli päivittää ja kehittää asiantuntijoiden osaamista julkisista hankinnoista.
![[Alt-teksti: luokkatila, johon on asettumassa ihmisiä pöytien ääreen kuuntelemaan.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/12/535_2025_LAB-jarjesti-hankintakoulutusta-Lahden-kaupungin-asiantuntijoille_1-1024x615.jpg)
Koulutus rakentui seitsemästä eri moduulista, jotka toteutettiin neljänä eri lähipäivänä LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella. Moduulit 1 ja 2 käsittelivät julkisten hankintojen perusteita, hankintalainsäädäntöä ja kauppalakia. Yleiset periaatteet käsittelivät muun muassa julkisen sektorin yleisiä kilpailuttamisvelvoitteita. Toisessa moduulissa perehdyttiin hankintalain ydinkohtiin, joita ovat kilpailun edistäminen, hankintamenettelyjen selkeys, asiakirjojen julkisuus ja valitusmahdollisuuksien varaaminen. Lisäksi tutustuttiin hankintamenettelyihin ja hankintalainsäädännön oikeusperiaatteisiin, joiden tehtävänä on edistää syrjimättömyyttä, tasapuolisuutta, avoimuutta ja suhteellisuutta koko prosessissa (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2026).
Urakkamuodolla on suuri merkitys
Moduulit 3 ja 4 käsittelivät aineettomia oikeuksia, urakkamuotoja ja kaupallisia malleja. Aineettomat oikeudet kytkeytyvät julkisiin hankintoihin esimerkiksi tilanteissa, joissa tilataan taiteilijalta joku kaupunkikuvaa kohottamaan tarkoitettu teos.
Urakkamuodot määrittelevät, kuinka rakennusprojektin osapuolet jakavat vastuut, riskit ja maksuperusteet. Kaupallisilla malleilla tarkoitetaan toimintatapaa, erilaisia vastuita ja maksurakenteita. Lisäksi malleissa käsitellään sopimusmekanismeja ja kannustinjärjestelmiä. Osion keskeisenä tavoitteena oli kiteyttää, kuinka urakkamuodot luovat rakenteen vastuiden ja maksujen jaolle ja miten kaupalliset mallit kytkevät mukaan sopimus- ja kannustinjärjestelmät.
![[Alt-teksti: kerrostalojen välinen sisäpiha, takana korkean rakennuksen seinä, jolle on maalattu monivärinen taideteos.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/12/535_2025_LAB-jarjesti-hankintakoulutusta-Lahden-kaupungin-asiantuntijoille_2-1024x591.jpg)
Moduulissa 5 perehdyttiin alan yleisiin sopimusehtoihin. JYSE tarkoittaa valtiovarainministeriön laatimia sopimusehtoja, joita käytetään laajasti julkisten tavara- ja palveluhankintojen sopimuksissa. KSE 2013 koskee konsulttisopimuksia ja säätelee tilaajan ja konsultin vastuita, palkkioperusteita, kulukorvauksia, aikatauluja, aineisto- ja immateriaalioikeuksia sekä erimielisyyksien ratkaisua. Alueurakoinnin yleiset sopimusehdot (AYSE) on tarkoitettu kunnossapito- ja hoitourakoihin, kuten teiden, katujen ja viheralueiden ylläpitoon. Osiossa paneuduttiin sopimusehtojen keskeisiin juridisiin kysymyksiin (Valtioneuvosto 2022; Rakennustieto 2025a, 2025b; Hankintailmoitukset 2003).
Viimeiset kaksi moduulia käsittelivät hankintaprosessia ja kunta- ja hallinto-oikeutta. Hankintaprosessissa käytiin läpi eri vaiheet ja perehdyttiin eri vaiheiden juridisiin kysymyksiin. Prosessi lähtee liikkeelle tarpeesta, jonka pohjalta laaditaan hankintasuunnitelma ja julkaistaan hankintailmoitus.
Tarjouspyyntö sisältää tekniset vaatimukset, sopimusehdot ja valintaperusteet. Tarjoajat jättävät tarjoukset määräaikaan mennessä, minkä jälkeen hankintayksikkö arvioi ne ennalta ilmoitettujen kriteerien mukaan. Valinnan jälkeen tehdään hankintapäätös ja odotetaan mahdollinen valitusaika. Lopuksi solmitaan sopimus ja siirrytään toteutus- ja seurantavaiheeseen, jossa varmistetaan sopimuksen mukainen laatu ja velvoitteiden täyttäminen.
Hyvä hallintotapa pätee hankintoihinkin
Viimeinen osio käsitteli kunta- ja hallintolakia ja niiden vaatimuksia. Kuntalaki (410/2015) säätää muun muassa kuntien itsehallinnosta, valtuuston ja muiden toimielinten rooleista, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kunnan tehtävistä. Osana kunnan tehtäviä on talouden suunnittelu ja seuranta, jotka kytkeytyvät myös julkisiin hankintoihin.
Hallintolaki (434/2003) puolestaan käsittelee hyvän hallinnon periaatteita, joita ovat mm: menettelytavat, asianosaisten kuuleminen, päätösten perustelut, tiedoksianto ja oikeusturvakeinot kuten oikaisuvaatimukset ja valitusmahdollisuudet viranomaispäätöksiin. Hallintolain monet periaatteet ovat sovellettavissa myös julkisiin hankintoihin.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Hallintolaki 434/2003. Finlex. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/434
Hankintailmoitukset. 2003. AYSE 2003. Alueurakan yleiset sopimusehdot. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://cdn.hankintailmoitukset.fi/public-attachments/e730b73f-4a64-4f0e-9b1a-08dd7ce1e4b2
Kuntalaki 410/2015. Finlex. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016. Finlex. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2016/1397
Rakennustieto. 2025a. KSE 2013. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://sopimusasiakirjat.rakennustieto.fi/lomakkeet/rt-13-11143
Rakennustieto. 2025b. YSE 1998. Rakennusalan yleiset sopimusehdot. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://sopimusasiakirjat.rakennustieto.fi/lomakkeet/rt-16-10660
Valtioneuvosto. 2022. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa: JYSE-ehdot, huhtikuu 2022. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2022:23. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/add5c519-78a3-4878-b3fe-bd0a2a300a6b