Saavuttaako video verkkokurssin opiskelijat?

Verkkokurssit ovat tulleet jäädäkseen ja aikaan sitomattomassa verkko-opetuksessa opetusvideot ovat tärkeässä asemassa. Videoita on helppo sijoittaa niin verkkokursseille luentojen korvaajiksi kuin lähikursseillekin lisämateriaaliksi ja videoiden sijoituspaikkoja verkossa on useita esim. Youtube, Office 365 mukana oleva Stream ja vaikkapa Echo 360 luentotallennusjärjestelmä, jota olen omilla kursseillani käyttänyt. Pelkkien opetusvideoiden voimaan ei tule kuitenkaan luottaa sokeasti, vaan videoiden katselumääriä kannattaa seurailla ja käyttää verkko-opetuksessa muitakin menetelmiä kuin vain videoita. Linkki englanninkielisille Echo 360 www-sivuille.

Videoiden vähäiset katselumäärät saattavat yllättää

Videoiden katselumääriä on helppo seurata liki joka alustalla, myös Echo 360 järjestelmässä on Analytics-alue videoiden yhteydessä (Brockman 2022). Tutkittuani viime kesän verkkokurssini videoiden katselumääriä olin hyvin yllättynyt. Yli viidenkymmenen videon yhteiskatsontamäärä oli vain 146 katsontakertaa ja kun tutkin tarkemmin myös katsonta-ajat, oli suurin osa vain klikattu auki muutamaksi sekunniksi. Katsonta-aika huomioiden, oli videoita katsottu kaikkiaan keskimäärin yksi kerta videota kohden. Tällä kesäkurssilla oli 55 opiskelijaa Moodlessa, joista 27 läpäisi kurssin. Moodle on avoimen lähdekoodin virtuaalinen oppimisympäristö, johon opintojaksojen sivustoja voidaan rakentaa (Moodle 2022).

Herää kysymys, miten opiskelijat sitten selvisivät kurssin tehtävistä ja saivat opintopisteet, kun tällä kesäkurssilla ei ollut lainkaan luentoja? Tästä on hankala vetää pitkiä johtopäätöksiä. Aihepiiri kurssilla oli fysiikkaa, mitä opetetaan myös esim. lukiossa ja opetusmateriaalia on saatavilla runsaasti ja myös kurssialustalla oli vihjeitä muista sivustoista ja oppikirjoista, mistä tietoa saattoi etsiä. Opiskelijat saattoivat siis opetella asiaa monissa paikoissa muuallakin kuin kurssialustalla ja aiheesta löytyy asiantuntemusta laajalti, sillä vastaavanlaiset peruskurssit fysiikasta on jokainen insinööriksi valmistunut joutunut joskus suorittamaan.

Kuvassa on esimerkki luentotallennevideon tilastotiedoista, missä on vain yksi katselukerta ja sekin kuuden sekunnin mittainen. Video itse on 45 minuutin pituinen.
Kuva 1. Echo 360 videoanalytiikkasivu näyttää katselukerrat. (Kuva: Juha Pere)

Videot ovat käytettävissä myöhemminkin

Videoissa suuri hyöty on, että ne eivät katoa minnekään ja ovat katsottavissa koska tahansa. Asiat, jotka eivät muutu, kuten esim. infotiedotteet tai vaikkapa juuri fysiikan peruskurssin laskuharjoituksien suorittamiset, jotka voidaan esittää samanlaisena vuodesta toiseen, on hyvin järkevää tehdä videoksi opiskelijoiden saataville. Tässäkin tulee huomioida, että videoiden katselumäärät eivät välttämättä tällöinkään nouse pilviin ja etenkin pitkät luentotallenteet saattavat jälleen loistaa nollakatselumäärillään.

Videoanalytiikka todistaa ainakin minun videoissani kiistatta, että pitkiä videoita erittäin harvoin katsotaan loppuun ja lähtökohtaisesti niiden katselumäärät ovat vähäisiä. Nollakatselumääriä voi olla sellaisissakin videoissa, joissa opiskelijat ovat erikseen pyytäneet tallennetta tehtäväksi. Lyhyiden videotallenteiden puolesta puhuu myös tutkimustulos, että opetusvideoita katsotaan noin 6 minuuttia riippumatta videon pituudesta (Guo ym. 2014, 45).  Näiden asioiden valossa tarkasteltuna pelkät pitkät luentotallenteet eivät siis välttämättä sovellu opintojakson ainoaksi opetusmateriaaliksi ja videoita laatiessa kannattaa koettaa pitää videoiden pituus melko lyhyenä.  

Kirjoittaja

Juha Pere työskentelee fysiikan opettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Teknologia-yksikössä ja on opettanut fysiikkaa tekniikan alan opiskelijoille noin neljännesvuosisadan.

Lähteet

Brockman, W. 2022. View Analytics on the Media Details Page. Echo 360. Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://learn.echo360.com/hc/en-us/articles/360035408271-View-Analytics-on-the-Media-Details-Page

Guo, P., Kim. J. & Rubin, R. 2014. How video production affects student engagement: An empirical study of MOOC videos. Teoksessa: Sahami, M., Fox, A., Hearst, Chi, M. T. H. M.A. Proceedings of the first ACM conference on Learning @ scale conference. Atlanta Georgia, USA. New York, USA: Association for Computing Machinery. 41-50. Viitattu 16.2.2022. Saatavissa DOI 10.1145/2556325.2566239

Moodle. 2022. Moodle.Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://moodle.org/

Linkit

Linkki 1. Echo 360. 2022. Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://echo360.com