Kirjastojen hyvinvointivaikutukset kuntapäätöksenteon tukena

Kuntien tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kunnan elinvoimaa kestävästi, niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ympäristönäkökohdat huomioiden (Kuntalaki 2015/410 §2). Jotta kunnille kuuluvien palvelujen tuottama hyvinvointi voidaan todentaa, tarvitaan mittaamista ja vaikuttavuuden arviointia. Samalla palveluita voidaan edelleen kehittää ja kuntien resursseja suunnata oikein. Kirjastot ovat esimerkki palveluista, joilla on useita tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. Ne saattavat kuitenkin jäädä kirjaston johdolta ja kuntien päättäjiltä huomaamatta, jos niitä ei tehdä näkyviksi.

Kuva 1. Kirjastoilla on monia tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. (ID 12019, 2014)

Kirjastojen johtamisen ja kehittämisen haasteet

Kirjaston kehittäminen vaatii aikaa, perehtymistä ja verkostoitumista. Kirjastoissa on kuitenkin entistä vähemmän kirjastolaissa säädettyjen kelpoisuusvaatimusten mukaisia johtajia. Johtajalla saattaa myös olla kirjaston lisäksi muita toimialoja johdettavanaan, jolloin työn pirstaleisuus voi vaikeuttaa kirjaston kehittämistyötä. Joissakin tapauksissa vastuuta kirjaston johtamisesta on siirretty kirjaston ulkopuolelle, mikä voi osaltaan vaikeuttaa inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen käyttöä. (Aluehallintovirasto 2022, 22, 125.)

Jos kirjaston johdolla ja päätöksentekijöillä ei ole ajallisesti tai muuten mahdollisuutta selvittää ja hyödyntää tietoja kirjaston hyvinvointivaikutuksista, voi se vaikuttaa negatiivisesti kirjastopalvelujen kehittymiseen tulevaisuudessa. Joskus kyse voi olla jopa kirjaston lakkautusuhasta.

Lahdessa toteutettu kehittämishanke

Lahden kaupungin Ahtialan ja Launeen lähikirjastoissa toteutettiin YAMK-opinnäytetyönä kehittämishanke, jossa luotiin erityisesti lähikirjastojen tuottaman hyvinvoinnin todentamiseen soveltuva mittaristo sekä tarkasteltiin lähikirjastojen vaikuttavuutta. Kirjastojen käyttäjiltä ja sidosryhmiltä kerättiin näkemyksiä kyselyllä, henkilökuntaa osallistettiin työpajan avulla. Lisäksi tehtiin havainnointia kirjastojen tiloissa. (Mattila 2022.)

Hyvinvoinnin tarkempi mittaaminen vaatii kuitenkin myös objektiivisia mittareita, jotta hyvinvointia voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti (Allardt 1993; Dolan & Peasgood 2008). Ehkä kirjastojen pitäisikin luoda valtakunnallinen hyvinvointimittaristo, jolloin eri kirjastojen saamia tuloksia voitaisiin verrata keskenään. Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää jo laajasti kirjastojen prosesseihin liittyvää valtakunnallista tilastotietoa. 

Ahtialan ja Launeen lähikirjastojen nykyisistä käyttäjistä suurin osa pitää kirjaston läheisyyttä tärkeänä, ja kirjaston muuttaminen muualle vaikuttaisi huomattavasti heidän kirjastossa käyntiinsä. Mittaustulosten ja hyvinvointivaikutusten esittämiseen tarvitaankin oikeanlaista vaikuttavuusviestintää, jotta tieto tavoittaa päättäjät. (Mattila 2022, 86, 88.)  

Kirjoittajat

Johanna Mattila on syksyllä 2022 valmistuva tradenomi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun Uudistava johtaminen -koulutuksesta.

Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.

Lähteet

Allardt, E. 1993. Having, Loving, Being: An Alternative to the Swedish Model of Welfare Research. Teoksessa Nussbaum, M. & Sen, A. (toim.). The Quality of Life. Oxford University Press, 88–94. Viitattu 5.10.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1093/0198287976.003.0008

Aluehallintovirasto. 2022. Peruspalveluiden arviointi 2021. Aluehallintovirastojen vuotta 2021 koskeva peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi. 4/8 Yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä kirjastojen johtaminen. Aluehallintovirastojen julkaisuja 141/2022. Viitattu 5.10.2022. Saatavissa https://avi.fi/documents/25266232/109992716/Julkaisu-141+Yleisten+kirjastojen+henkil%C3%B6st%C3%B6.pdf/

Dolan, P. & Peasgood, T. 2008. Measuring Well-being for Public Policy: Preferences or Experience? The Journal of Legal Studies. Vol. 37(S2), 5–32. Viitattu 5.10.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1086/595676

ID 12019. 2014. Oulu-suomi-kaupungin-kirjasto-264229. Pixabay. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/oulu-suomi-kaupungin-kirjasto-264229/

Kuntalaki 410/2015. Finlex. Viitattu 5.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410

Mattila, J. 2022. Lähikirjastojen tuottaman hyvinvoinnin mittaaminen päätöksenteon tueksi. Case: Lahden kaupungin Ahtialan ja Launeen lähikirjastot. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö. Lahti. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100520851