LAB-opettaja maailmalla: kokemuksia Madridin virallisesta kielikoulusta

Kansainvälisyys on jo pitkään ollut olennainen osa LABin strategiaa. Opetushenkilöstöllä on vielä tämän vuoden ajan mahdollisuus tutustua oman alan tulevaisuuksiin Koulutuksen kasvupaketti -liikkuvuusjaksolla, jonka voi suunnata kotimaisiin tai kansainvälisiin yrityksiin tai kouluihin. Liikkuvuusjakso marraskuussa 2025 Madridin virallisen kielikouluun antoi yhden kuvan siitä, mihin kielenopetus on maailmalla matkalla.

Koulutuksen kasvua ja kulttuurikompetenssia

LAB-ammattikorkeakoulun Koulutuksen kasvupaketti -ohjelman tavoitteena on edistää opetushenkilöstön kansainvälistä osaamista ja syventää ymmärrystä erilaisista koulutustarpeista aloilla (LAB 2026). Vauhdilla globaalistuva, monikielistyvä ja monikulttuuristuva työelämä tarvitsee osaajia, jotka hyödyntävät monikielisyyttä sujuvasti, osaavat vuorovaikuttaa viisaasti sekä toimia kulttuurisesti kompetentisti.

Ammattikorkeakoulun kielenopettajalta vaaditaan siis totta vieköön laaja-alaista ajan tasalla pysymistä. Hänen tulee tuntea globaalien muutosten suuntaviivat ja ymmärtää työelämässä tarvittavat kielen ja viestinnän taidot. Omaa ymmärrystä ja kompetenssia sekä ideoita opetuksen toteuttamiseen voi onneksi hakea maailmalta.

Hybridiopetuksen mallia Madridista

Madridin virallisessa kielikoulussa (Escuela Oficial de Idiomas) on opetettu suomen kieltä jo 27 vuotta. Koulu on osa koko Espanjan kattavaa kielikouluverkkoa (Madrid 2025). Opiskelijat ovat usein korkeakouluopiskelijoita ja jo työssäkäyviä. Koulun suomen kielen laitoksella opiskelee kuusi vuosikurssia, ja opetusta annetaan Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A1─B2 (EOI jesusmaestro 2026). Opiskelijoita on yleensä luokassa ja verkossa yhtä aikaa. Opetus järjestetään iltaisin.

[Alt-teksti: suuri museorakennus syysruskan värittämien lehtipuiden takana.] — Kuva 1. Marraskuussa Madridissa alkoi näkyä syksy. (Kuva: Ruusa Einiö)

Madridissa hybridiopetus oli saatu toimimaan hienosti. Opiskelijat muodostivat ikään kuin kaksi erillistä luokkahuonetta niin, että verkosta vastattiin opettajan kysymyksiin vuorotellen omana kokonaisuutenaan ja sitten siirryttiin luokkahuoneen opiskelijoihin. Tilallista yhtenäisyyttä pyrittiin luomaan heijastamalla verkkoluokkahuoneen opiskelijat valkokankaalle fyysisessä luokkatilassa ja suuntaamalla yksi kamera fyysiseen luokkahuoneeseen niin, että kamera oli samassa tasossa opiskelijoiden kanssa. Vuorovaikutusta vahvisti, että kaikilla virtuaaliluokkahuoneen opiskelijoilla oli koko ajan kamera päällä, jolloin kaikki reaktiot ja ilmeet näkyivät selvästi, ja opiskelijat pystyivät näkemään ja peilaamaan toistensa tunnetiloja virtuaaliluokasta fyysiseen luokkaan.

Inhimillistä kontaktia ja motivaatiota opettajalta

Opiskelijoiden kanssa keskustellessa kävi selvästi ilmi, että opettaja ei ole vain opetuksen järjestäjä, vaan tärkeä motivaattori ja asenteiden malli. Kun opettaja osoittaa välittävänsä opiskelijoiden oppimisesta ja opiskelijoistaan, sekä arvostavansa opettamaansa asiaa, tuntuu oppiminen merkitykselliseltä.

Hugo Nadal, eläköitynyt matematiikanopettaja ja kokenut Suomen-kävijä, kuvaa opettajaansa ja suomen kielen laitoksen pitkäaikaista johtajaa Pirjo Raiskilaa paitsi mukavaksi, myös selväsanaiseksi lempiopettajakseen. Nadalin mukaan on tärkeää, että opiskella voi sekä luokassa että verkossa. Hän selvästi arvostaa hybridiopetuksen saavutettavuutta, vaikka haluaakin itse tulla fyysisesti paikalle oppimaan.

Töissäkäyvä ja yliopistossa englantia opiskeleva Alvaro Elipe taas tulee suomen tunneille mieluummin verkkoon. Hän asuu kaukana ja on kiireinen, joten verkossa opiskelu sopii hänelle. Aikaa ei tällöin kulu matkustamiseen. Hän arvostaa Madridin virallisen kielikoulun suomenopettajien halua ja kykyä motivoida opiskelijoita huomioimalla opiskelijoiden tilanteet ja tarpeet yksilöllisesti.

Muutos ja mahdollisuudet

Opetusalan ammattilaisten on tärkeää tunnistaa, mitä maailmassa ja työelämässä on jo muuttunut ja mitä muutoksia parhaillaan tapahtuu. Lisäksi tulevien työelämäosaajien kouluttajan on kyettävä näkemään, millaisia vaikutusmahdollisuuksia eri aloilla on ja millaiset kielen ja viestinnän taidot niihin tarttumiseen tarvitaan.

Tämän jälkeen onkin sitten vain keksittävä, miten mahdollisuuksia voidaan hyödyntää osana opetusta ja osaamisen kehittämistä. Vierailu Madridissa antoi paljon eväitä miettiä omaa opetusta suhteessa kiireisten ja usein monipaikkaisten opiskelijoiden arkeen. Se nosti myös esiin ajatuksen siitä, että opettajan on aina tärkeää pystyä tarjoamaan kohtaamista, läsnäoloa ja arvostusta niin verkkoon kuin luokkaankin.

Kirjoittaja

Ruusa Einiö, FM, on viestinnän ja suomen kielen lehtori. Hän työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Kielikeskuksessa ja on erikoistunut taidelähtöisiin menetelmiin opetuksessa.