Läheiset tärkeässä roolissa kotisaattohoidossa

Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu potilaan viimeisille elinviikoille tai -päiville (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus, 2019.) Saattohoitovaiheessa on tarkoitus valmistautua potilaan kuolemaan ja tavoitteena on oireiden hyvä hallinta. Hyvän saattohoidon tavoitteena on suojella jäljellä olevaa elämää ja mahdollistaa valmistautuminen lähestyvään kuolemaan. Läheisten tukeminen on tärkeä osa saattohoitoa. (Koivisto 2017.)

Yli puolet toivoisivat kuolevansa kotona, selviää eurooppalaisessa tutkimuksessa. Suomessa kotisaattohoitoa tapahtuu vielä harvemmin. Tutkimuksen mukaan myös henkilökuntaa tulisi kouluttaa enemmän kohtaamaan saattohoitopotilaat ja heidän omaisensa. (Jyrkkiö 2015.)

[Alt-teksti: toisiinsa liittyneet kädet.]
Kuva 1. Läheisen tukena. (Kuva: Mirella Saksa)

Saattohoitotyön osaaminen

Kymenlaakson hyvinvointialueen pohjoisessa kotisairaalassa hoitajat käyvät vuorotellen palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen, jotta saattohoidon laatu pysyisi hyvänä ja potilaat saisivat laadukasta saattohoitoa hoitajasta riippumatta (Puhakka 2024).

Erikoistumiskoulutukseen liittyvä Mirella Saksan kehittämistehtävä Mitä onnistunut kotisaattohoito pitää sisällään? -opas on tarkoitettu tueksi uusille työntekijöille sekä opiskelijoille kotisaattohoidossa. Oppaassa käydään läpi kotisaattohoito käytännössä, oirehoito pääpiirteittäin ja ohjeistusta läheisten tukemiseen. (Saksa 2024.)

Läheiset mukana saattohoidossa

Tärkeä edellytys kotisaattohoidon toteutumiseen liittyen on kotona oleva lähes koko ajan paikallaoleva hoitaja tai omainen. Esimerkiksi kivuista tai pahoinvoinnista kärsivän potilaan on vaikea itse soittaa apua. Lisäksi omaisten rooli korostuu, sillä palveluiden tuominen kotiin on ajoittain haastavaa. Kotisaattohoitoon liittyen olisi tärkeää, että potilaalla olisi kotona hyvät puitteet liikkumiseen ja peseytymiseen. (Terveyskylä 2021.)

Potilaan läheiset haluavat osallistua aktiivisesti saattohoitoon. Hoitajien tulee osata ottaa heidät mukaan hoitoon kokonaisvaltaisesti. Läheiset ovat potilaan parhaita asiantuntijoita ja tilanteissa, joissa potilas ei pysty päättämään hoitoonsa liittyvistä asioista, läheiset voivat pystyä tuomaan ilmi potilaan näkökulman. Läheisten mielipiteitä tulisi muutoinkin huomioida saattohoidon aikana, jotta he kokevat tulevansa kuulluksi sekä nähdyksi. (Hotus-hoitosuositus 2023.)

Empaattinen ja kuunteleva vuorovaikutussuhde tärkeä

Läheisten kohtaaminen korostuu saattohoidossa. Usein elämän loppuvaiheessa potilas voi olla rauhallinen, mutta omaiset eivät. Hoitajien olisikin tärkeää osata antaa tukea ja huomioida omaisia. Kiireetön kohtaaminen potilaan läheisten kanssa korostuu, jotta läheiset uskaltavat tuoda omia tunteitaan ilmi ja kysyä heille vaikeista asioista. Myös se, miten hoitaja kohtaa potilaan vaikuttaa läheisten luottamukseen. Kun potilas kohdataan arvokkaasti ja hänen oireitansa hoidetaan kokonaisvaltaisesti, lisää se läheisten luottamusta hoitoon sekä antaa heille voimaa jaksaa vaikean ajan yli. Tärkeää olisi myös, että hoitohenkilökunta pysyisi mahdollisimman samana. Potilaalle ja läheisille on raskasta kertoa, mitä potilas toivoo hoidolta ja mistä löytyvät mitkäkin apuvälineet. (Hotus-hoitosuositus 2023.)

Läheisille voi luoda toivoa tiedon avulla ja kertomalla, mitä tulee olemaan edessä. Näin heidän on helpompi suhtautua sekä valmistautua tulevaan (Palliatiivinen hoito ja saattohoito: Käypä hoito -suositus, 2019.) Läheisten tukeminen jatkuu potilaan kuoleman jälkeen. Läheiset toivovat tukea, ja puutteellinen tuki voi lisätä avuttomuuden, näkymättömyyden ja eristäytyneisyyden tunteita. Useissa yksiköissä on käytössä noin kuukausi potilaan kuoleman jälkeen tehtävät jälkipuintisoitot omaisille. Läheiset eivät usein kuolemanhetkellä osaa kysyä, tai kysymykset nousevat pintaan vasta ajan kanssa. Jälkisoitto mahdollistaa, että läheiset pääsevät purkamaan hoitohenkilökunnan kanssa kuolemaan liittyviä asioita. (Hotus-hoitosuositus 2023.)

Kirjoittajat

Mirella Saksa työskentelee Kymenlaakson hyvinvointialueen pohjoisessa kotisairaalassa. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa palliatiivisen hoidon asiantuntijaerikoistumiskoulutuksessa.

Sari Lehtinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. 

Lähteet

Hotus-hoitosuositus. 2023. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen ja tukeminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Aho, A., Eronen, S., Havusto, J., Hökkä, M. & Kritz, J. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 16.11.2024. Saatavissa https://hotus.fi/wp-content/uploads/2023/09/pall-suositus.pdf

Koivisto, R. 2017. Saattohoitopotilaan opas. Suomen syöpäyhdistys ry. Viitattu 16.11.2024. Saatavissa https://syopa-alueelliset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/sites/271/2018/02/28140134/saattohoito_potilaalle.pdf

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50063#K1

Puhakka, T. 2024. Lähiesimies. Kymenlaakson hyvinvointialue. Haastattelu 18.11.2024.

Jyrkkiö, S. & Hietanen, P. 2015. Voisiko Suomessakin kuolla kotona? Potilaan lääkärilehti. 2015. Viitattu 16.11.2024. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/voisiko-suomessakin-kuolla-kotona/

Saksa, M. 2024, Mitä onnistunut kotisaattohoito pitää sisällään? Opas Kymenlaakson hyvinvointialueelle Pohjoisen kotisairaalan uusille työntekijöille sekä opiskelijoille. Erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä.

Terveyskylä. 2021. Kotisaattohoito. Viitattu 16.11.2024. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/palliatiivinen-hoito/saattohoidossa/kotisaattohoito