Vajaat viisitoista vuotta voimassa ollut kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) korvattiin uudella lailla kulutuspalvelujen turvallisuudesta (185/2025). Uusi laki tuli voimaan 5.5.2025. Lain soveltamisala koskettaa yksityiseen kulutukseen tarkoitettujen palvelujen turvallisuutta. Tällaisiksi palveluiksi voidaan luokitella esimerkiksi liikunta-, urheilu- ja hyvinvointipalvelut. Näiden lisäksi myös luonto-, elämys- ja ohjelmapalvelut, tapahtumat ja muut vastaavat vapaa-ajan palvelut kuuluvat lain soveltamisalan piiriin.
Palveluntarjoajien turvallisuusvaatimuksille asetut vaatimukset on kirjattu uuteen lakiin aikaisempaa selkeämmin. Lain velvoitteissa korostetaan ennakoivaa vaarojen tunnistamista, turvallisuuden kokonaisvaltaista ja jatkuvaa tarkkailua sekä palvelutuottajan turvallisuusasioiden dokumentointia yrityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla (Tukes 2025).
Lakimuutos tuli tarpeelliseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/988 myötä. Asetuksella säädetään yleisestä tuoteturvallisuudesta, jonka mukaan palvelut eivät kuulu sen soveltamisalaa. Samalla selkeytetään kuluttaja- ja tuoteturvallisuuden välisiä eroja (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/988).
Uusi laki velvoittaa kaikkia vapaa-ajan palveluita tarjoavia dokumentoimaan palveluiden turvallisuuteen liittyvät asiat aikaisempaa tarkemmin. Dokumentaation laatimista varten on annettu kuuden kuukauden siirtymäaika niille palveluntarjoajille, joilta kuluttajaturvallisuuslaki ei vaatinut turvallisuusasiakirjaa (Tukes 2025).
Kulutuspalvelun turvallisuusarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin:
- muu lainsäädäntö, joka koskettaa kulutuspalvelun turvallisuutta
- kansainväliset ja kansalliset standardit kuluttajapalveluiden turvallisuudessa
- viranomaisen ohjeet ja suositukset
- käytännesäännöt
- käytössä oleva tieto ja tekniikka
- yleiset odotukset lain vaikutuspiirissä olevilla (Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta 185/2025).
Yrittäjät ja riskien tunnistus
Lain asettamat keskeiset velvollisuudet koskettavat sellaisia kulutuspalveluita, joka on tarkoitettu käytettäväksi pääosin yksityiseen kulutukseen. Niihin liittyen palveluntarjoajille on asetettu joukko velvoitteita noudatettavaksi. Huolellisuusvelvoite edellyttää, että palvelu on turvallinen käyttäjälle ja palvelun vaikutuspiirissä oleville. Palveluntarjoajalla on oltava riittävät tiedot palvelusta tarjolla. On tunnistettava vaaratekijät, vaaratilanteet ja arvioitava mahdolliset palvelun riskit (Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta 185/2025).
Laki edellyttää palveluntuottajalta suunnitelmaa ja toteutusta, josta selviää, kuinka palvelua voidaan tarjota turvallisesti kuluttajille. Tämä merkitsee muun muassa henkilöstöltä riittävää osaamista ja hyvää vastuunjakoa. Palvelussa käytettyjen menetelmien ja tuotteiden tulee olla turvallisia. On varauduttava mahdollisiin erityistilanteisiin ja annettava tarpeellinen tieto käyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi palveluntuottajan on huolehdittava palvelun käytön aikana tapahtuvasta riittävästä valvonnasta sekä poistettava mahdolliset vaaratekijät, kun palvelun tarjonta lopetetaan taikka ei ole käytössä (Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta 185/2025).
Tilojen tarkastus mahdollista
Lain valvonta kuuluu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes). Tukesin toimivaltuuksiin kuuluu muun muassa tarkastusoikeus tiloihin, missä palvelua on tarjottu. Tukes voi tutkia myös palvelun käytön yhteydessä tapahtuneita onnettomuuksia, ottaa tarvittavia näytteitä käytetyistä tuotteista ja saada salassapitosäännöksistä huolimatta valvonnan suorittamiseksi välttämättömät tiedot palveluntarjoajilta muilta viranomaisilta (Tukes 2025; Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta 185/2025).
Laiminlyöntitapauksissa Tukes voi velvoittaa palveluntuottajan korjaamaan puutteet. Äärimmäisissä tapauksissa Tukes on kieltää tai keskeyttää toiminnan ja vaatia korjaavia toimenpiteitä palveluntuottajalta. Tarvittaessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi määrätä myös uhkasakon tai teettämis- tai keskeyttämisuhan sekä seuraamusmaksun (Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta 185/2025).
Kulutus- ja tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita opiskellaan LAB-ammattikorkeakoulussa muun muassa markkinaoikeuden ja markkinoinnin juridiikan kursseilla.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.
Lähteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/988. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32023R0988
Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011). Finlex. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/920
Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta (185/2025). Finlex. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2025/185#chp_1__sec_1__heading
tanjashaw. 2016. Shaw. T. Nainen, kuntosali, henkilö. Pixabay. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nainen-kuntosali-henkil%C3%B6-1730325/
Tukes. 2025. Uusi laki vapaa-ajan palvelujen turvallisuudesta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://tukes.fi/-/uusi-laki-vapaa-ajan-palvelujen-turvallisuudesta#b17d9bd9
