Arvonlisäveron korotuksen vaikutuksia

Pääministeri Petteri Orpon hallitus sai sovituksi kehysriihessä vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallituksen tavoitteena on parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja luoda edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen (Valtioneuvosto 2024).

Yhtenä talouden sopeuttamiskeinona on arvonlisäveron yleisen verokannan korottaminen 24 prosentista 25,5 prosenttiin (Valtioneuvosto 2024). Arvonlisäveron korotuksella hallitus tavoittelee satojen miljoonien lisätuloja valtiolle.

Korotus tulee kohdistumaan yleiseen verokantaan, joka kattaa yleisimmät tavarat ja palvelut. Alennettuja verokantoja Suomessa on kaksi. Elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut ja rehut kuuluvat 14 prosentin alennettuun verokantaan. Toiseen alennettuun verokantaan (10 %) kuuluvat esimerkiksi lääkkeet ja majoituspalvelut sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsyliput (Vero 2024).

Erityisen merkittävästi muutos koskettaa makeisten ja suklaan arvonlisäverotusta. Jatkossa makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta nousee tämänhetkisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin (Laitinen & Niemi 2024).

Tähän saakka makeiset ja suklaa on arvonlisäverotuksessa luokiteltu elintarvikkeisiin kuuluvaan tuoteryhmään ja sitä kautta alennetun arvonlisäverokannan (14 %) piiriin. Osaltaan tehtyyn päätökseen voi vaikuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kannanotto, jonka mukaan THL kannattaa terveysperusteista verotusta elintarvikkeiden sisältämän sokeri-, suola- ja rasvapitoisuuden mukaan. THL on perustellut kantaansa muun muassa ravitsemuksen vaikutuksilla kansansairauksien ehkäisyssä (THL 2024).

Viitonen viikossa tuo 26 euron lisälaskun

Esimerkki makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan muutoksen vaikutuksesta. Kuluttaja ostaa makeisia tai suklaata keskimäärin viidellä eurolla viikossa. Tämä tekee vuositasolla 260 euroa nykyisen 14 prosentin verokannan mukaan, josta arvonlisäveroa on 31,93 euroa.

Makeisten ja suklaan siirtyessä uuden yleisen verokannan (25,5 %) piiriin makeisten hinnaksi tulee vuositasolla 286,23 euroa, josta arvonlisäveroa on 58,16 euroa. Uuden yleisen verokannan astuttua voimaan maksaa viidellä eurolla makeisia tai suklaata viikossa ostava kuluttaja näistä 26,23 euroa vuodessa aiempaa enemmän.  

LAB-ammattikorkeakoulun arvonlisäverotuksen kursseilla perehdytään muun muassa tuleviin arvonlisäveron korotuksiin ja niiden vaikutuksiin kuluttajahintoihin.

Lähteet

Glen Carrie. 2018. Candy, jelly, sugar, sweets. Unsplash. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/assorted-candies-xBTnaTgleQE

Laitinen, J. & Niemi, L. 2024. Makeisten verotuksen raju korotus tuli Fazerille yllätyksenä – näin muutos nostaa karkkilaskuasi. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.04.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000010364695.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kannattaa terveysperusteista verotusta. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://thl.fi/-/terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos-kannattaa-terveysperusteista-verotusta

Valtioneuvosto. 2024. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2028. Orpon hallitus: Tehdyillä päätöksillä estetään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun. Valtioneuvoston viestintäosasto, valtiovarainministeriö. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/10616/orpon-hallitus-tehdyilla-paatoksilla-estetaan-talouden-ajautuminen-hallitsematto-maan-luisuun

Verohallinto 2024. Arvonlisäveroprosentit. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/arvonlisaveroprosentit/