Lapsella on oikeus elää ja kehittyä perheessä, jossa vallitsee onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiiri (Pekkarinen & Mettinen 2023). Vanhempien kasvatustehtävä on vaativa, ja monesti perheet tarvitsevat tukea erityisesti, jos lapsen käytös haastaa tai lapsella on erityistarpeita.
Vanhemmuuden tuella on ennaltaehkäisevä merkitys (ks. Pekkarinen & Mettinen 2023). Riittävän varhaisessa vaiheessa vanhemmille tarjottu tuki vähentää lapsen kokemaa turvattomuutta, lapsiperheköyhyyttä sekä lasten eriarvoistumista. Oikea-aikainen vanhemmuuden tuki vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. On tärkeää, että viranomaiset neuvovat ja ohjaavat vanhempia tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin ja keinoihin, jotka tukevat vanhemmuutta. Erilaisia tuen muotoja vanhemmille ovat esimerkiksi parisuhdetuki, tunnetaitojen tuki sekä vahvistava ja tietoa antava tuki. (Heinonen 2016, 254–255; THL 2022.)
Vanhemmalla tulee olla riittävästi voimavaroja ollakseen aidosti läsnä lapselle. Vanhemman omat voimavarat vaikuttavat suuresti siihen, miten hän jaksaa elää arkea lapsen kanssa. (Nurmi & Pruuki 2020, 80–83.) Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhde on tärkeässä osassa tarkasteltaessa vanhemman tarvitsemaa tukea. Kiintymyssuhteen ollessa turvallinen takaa se lapselle hyvän perustan kasvulle ja kehitykselle. Vanhempien tukeminen kasvatustehtävissä on tärkeää, koska tällä voidaan vaikuttaa positiivisesti vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteeseen. (THL 2022.)
Vanhemmat kaipaavat konkreettisia keinoja arjen tueksi
Kun lapsille ja perheille suunnattuja palveluita kehitetään, on lain mukaan huomioitava vanhemmuuden tuen tarjoaminen (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, 10§). Hanna Aallon ja Taina Paakkalan (2024) YAMK-opinnäytetyössä muodostettiin suosituksia Keusoten sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön intensiivisen työmuodon kehittämiseksi. Tämän työmuodon avulla pyritään tarjoamaan tukea vanhemmuuteen ja lisäämään perheiden voimavaroja lapsen aggressiivisen reagoinnin aiheuttaessa haasteita perheen arjessa. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä asiakkaat ja työntekijät osallistettiin kehittämistyöhön. Tuloksista kävi ilmi perheiden toivovan intensiiviseltä työmuodolta erityisesti konkreettisia keinoja ja materiaalia, joilla voidaan helpottaa arjen haasteiden keskellä selviytymistä sekä vähentää haastavia tilanteita lasten kanssa.
Konkreettisilla menetelmillä nähtiin olevan suuri merkitys arjen haasteidensa vähenemisessä. Työntekijöille järjestettyjen työpajojen tuloksista nousi esiin, että ammattilaiset mieltävät konkreettisiksi apukeinoiksi perheille annettavat materiaalit ja apuvälineet sekä toiminnan mallintamisen asiakasperheille ja niiden yhdessä harjoittelemisen. (Aalto & Paakkala 2024.) Vanhempien oman asiantuntijuuden sekä kyvykkyyden vahvistaminen on tärkeää, kun vanhempia tuetaan heidän kasvatustehtävässään. (Sihvonen 2021) Myös Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn mukaan vanhemmat toivovat saavansa nykyistä enemmän ohjeistusta, tietoa ja koulutusta lapsen kasvatuksellisiin asioihin liittyen. (Paasivirta ym. 2019)
Kirjoittajat
Hanna Aalto on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Taina Paakkala on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Elina Kosonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtorina.
Lähteet
Aalto, H. & Paakkala, T. 2024. Pikku-Hukka -valmennuksen kehittäminen: Suosituksia perhetyön intensiivisen työmuodon kehittämiseksi. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.6.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/863405/Aalto_Paakkala.pdf?sequence=2&isAllowed=y
MabelAmber. 2018. Viitattu 8.6.2024. Isä, tytär, reppuselässä, lapsi. Pixabay. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/is%C3%A4-tyt%C3%A4r-reppusel%C3%A4ss%C3%A4-lapsi-3871837/
Nurmi, P. & Pruuki, H. 2020. Vanhemman kiukkukirja. Viro: Meedia Zone.
Paasivirta, A., Pitkänen, M. & Hurskainen, J. 2019. Hyvä kasvaa – vanhempien kokemuksia kannustavan kasvatuksen käytöstä. Selvitys. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 3/2019. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/Hyva%CC%88_Kasvaa_final_.pdf
Pekkarinen, E. & Mettinen, S. (toim.) 2023. Toteutuuko lapsen oikeus terveyteen? Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2023. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2024:2. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165531/Lapsiasiavaltuutetun%20vuosikertomus%202023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sihvonen, E. 2021. Perhepolitiikan käänne kohti vanhemmuutta. Pääkirjoitus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 137/2021: 441–442. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 5.6.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16092
Sosiaalihuoltolaki 2014/1301. Viitattu 28.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
THL. 2022. Kiintymyssuhteen merkitys ja sen tukeminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammainen-henkilo-vanhempana/kiintymyssuhteen-merkitys-ja-sen-tukeminen#vanhempien-tukeminen
