Lapsi asianomistajana rikosprosessissa

Esitutkintalain (805/2011) ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) osalta tuli voimaan uudistuksia lokakuussa 2023 lapsiin kohdistuvien rikosten kiireellisestä käsittelystä. Hallituksen esityksen (144/2022 vp) tavoitteena uudistuksilla oli parantaa lasten asemaa rikosprosessissa sekä huomioida lasten etu entistä paremmin.

Alle 18-vuotiaan ollessa asianomistajana esitutkinta tulee toimittaa viivytyksettä silloin, kun kyseessä on seksuaalirikos tai terveyteen, henkeen, yksityisyyteen, vapauteen, kunniaan tai rauhaan kohdistunut rikos. (Esitutkintalaki 805/2011, 3:11 §.) Lisäksi syyttäjän on tehtävä syyteharkinta kiireellisesti ja nostettava syyte viipymättä. Pääkäsittely tulee järjestää 30 päivässä alle 18-vuotiaan asianomistajan kohdalla rikosasian vireilletulosta. (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 689/1997, 1:8a §, 5:13 §.)

Opinnäytetyötä varten tehdyssä haastattelussa Oikkonen (2024) haastatteli kolmea viranomaista Kaakkois-Suomen alueelta. Tutkimuksesta selvisi, että rikosprosessissa on omat haasteensa lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn kiireellisyydessä, mutta lainsäädäntöuudistukset ovat toteutuessaan odotetulla tavalla myönteinen asia lapsen edun ja lapsen oikeuksien turvaamisen kannalta.

Kuva 1. Lasta tulee suojella prosessin kaikissa vaiheissa. (Greyerbaby 2014)

Merkitys lapsen asemaan

Lapsiin kohdistuvissa rikoksissa rikosprosessin kiireellisen käsittelyn merkitys korostuu. Lapsi on heikommassa asemassa kuin muut ja lapsella on heikompi oikeusturva. Lasta tulee suojella rikosprosessin jokaisessa vaiheessa, ja lapsen asema tulee huomioida esimerkiksi lapsen kuulustelussa sekä oikeudenkäynnissä. (Oikkonen 2024.) Esitutkinnassa lasta on kohdeltava iän ja kehitystason mukaisesti sekä tutkinnasta ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa lapselle. Oikeudenkäynnissä lapsen ei tarvitse olla paikalla henkilökohtaisesti, vaan kuulustelutallennetta voidaan käyttää todisteena. (Esitutkintalaki 805/2011, 4:7 §, 9:4 §.)

Yksi tärkeimmistä keinoista lapsen aseman parantamisessa on kiireellisen käsittelyn kokonaiskeston lyhentäminen. Rikosprosessissa voi mennä vuosia, eikä lapsi pääse jatkamaan elämäänsä normaalisti. (Oikkonen 2024.) Teot voivat olla erittäin vahingollisia alle 18-vuotiaalle lapselle, ja prosessin kestolla on myös vaikutusta toipumiseen (HE 144/2022 vp). Rikosylikomisarion mukaan nuori ja hänen perheensä tarvitsevat myös tukea, ja useille toimijoille tarvitaan lisää resursseja, jotta pystytään ajoissa reagoimaan nuoren pahoinvointiin. (Oikkonen 2024).

Kiireellisen käsittelyn toteuttaminen on haasteellista ilman tarvittavia lisäresursseja. Jos lisäresursseja on tarpeeksi rikosprosessin jokaiseen vaiheeseen, lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn kesto voi lyhentyä ja lainsäädäntömuutoksista voi olla suuri etu lasten aseman parantamisessa. Toisaalta rikosylikomisarion mukaan kiireellisyysvaatimusten lisääntyminen lapsiin kohdistuvissa rikoksissa tuo haasteita myös muiden juttujen kiireelliseen käsittelyyn sekä laatuvaatimuksiin. (Oikkonen 2024.)

Kirjoittajat

Suvi Oikkonen on valmistunut keväällä 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta yritysjuridiikan tradenomiksi.

Jarmo Kemppinen työskentelee liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Esitutkintalaki 805/2011. Finlex. Viitattu 16.3.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110805

Greyerbaby. 2014. Tyttö, Kävely, Nalle. Pixabay. Viitattu 16.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tytt%C3%B6-k%C3%A4vely-nalle-lapsi-k%C3%A4vell%C3%A4-447701/

HE 144/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta. Viitattu 16.3.2024. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_144+2022.aspx

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 689/1997. Finlex. Viitattu 17.3.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970689#L5P13

Oikkonen, S. 2024. Lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn kiireellisyys rikosprosessissa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 16.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144412