Lapsi- ja perhepalveluiden palvelut asiakkaita palveleviksi

Lasten ja perheiden palveluista vastaavat useat eri toimijat. Palveluita tuottavat niin julkinen kuin yksityinen sektori, järjestöt ja seurakunnat. Palvelujen pirstaleisuus ja jakautuminen eri toimijoiden kesken hidastavat palveluprosessia ja vaikeuttavat avun oikea-aikaista saamista. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että palvelut ovat helposti saatavilla ja tieto kulkee palvelun tuottajalta ja käsittelijältä toiselle ilman, että asiakkaan täytyy jokaisella luukulla kertoa samat asiat uudelleen. Lapsiperheiden palvelujen saavutettavuus toteutuu hyvin silloin, kun palvelut sijaitsevat lähellä, niihin on helppo tulla ja ne ovat fyysisesti ja henkisesti esteettömiä. Kun palvelut ovat avoimia kaikille ja ne ovat maksuttomia, on niihin helppo tulla mukaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 7.) 

Kuva 1 Koivukylän avoin kohtaamispaikka on kaikille lapsiperheille tarkoitettu yhteinen tila, jossa voi tavata muita lapsia ja vanhempia sekä lapsiperheiden palvelujen ja järjestöjen työntekijöitä. (Kuva: Kaarina Crichton) 

Avoimet kohtaamispaikat integraation ja monitoimijaisuuden edistäjinä 

Kohtaamispaikka on tila, jossa voidaan järjestää vertais- ja ryhmätoimintaa ja jossa sekä perheet että ammattilaiset voivat kohdata toisiaan. Perhekahvilat, avoimet päiväkodit, perhetuvat ja erilaiset avoimet kerhot edustavat erilaisia kohtaamispaikkoja. Oleellista on vanhempien mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan, joka on joko vapaamuotoista tai ohjattua sekä olla mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. (Halme ym. 2012, 59.) Kekkonen (2019) toteaa, että kohtaamispaikkaan ovat tervetulleita kaikki lapset, nuoret ja perheet. Heidän kohtaamisensa, kuunteleminen, kunnioitus ja osallistaminen ovat avainasemassa koko yhteisön hyväksyvän asenteen ohella. 

Perhekeskuksen kohtaamispaikalla tarkoitetaan fyysistä toimintatilaa, joka kokoaa paikallisia toimijoita yhteen. Kohtaamispaikkoja on kehitetty yhtenäisiksi luomalla kohtaamispaikkaverkostossa kansalliset kriteerit. Kriteerien avulla perhekeskus-, järjestö-, seurakunta- ja kuntatoimijat kehittävät toimintaa niiden tavoitteiden ja tehtävien pohjalta, joita kohtaamispaikalle on yhdessä asetettu. Kriteerien avulla ei ohjata yksittäisen toimijan toimintaa vaan koko perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminnan- sekä verkoston kokonaisuutta. (Pelkonen ym. 2019, 32.) 

Tukea ja hyväksyvää kohtaamista 

Kekkonen (2019) nostaa esiin, että kohtaamispaikassa työntekijät tunnistavat ja osaavat ottaa puheeksi lapseen tai perheeseen liittyviä huolia ja kohdata perheen saman tien, kun avun tarve nousee esiin. Kohtaamispaikassa voidaan tarjota keskusteluapua ja tukea liittyen lapsen tai nuoren kasvuun ja kasvatukseen, vanhemmuuteen, parisuhteen kysymyksiin tai perheen kohtaamiin vaikeuksiin ylipäätään. Kynnyksettömänä tukena kohtaamispaikka voi tarjota kävijöilleen tiedon ja asiantuntemuksen lisäksi myös ohjausta ja neuvontaa, asiakkaan saattamista mahdollisen ammatillisen lisäavun piiriin sekä jalkautuvia palveluita. 

Kirjoittajat 

Kaarina Crichton ja Anu Imponen ovat sosionomeja (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelijoita Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Heidän opinnäytetyönsä käsittelee Riihimäen perhekeskuksen kehittämistä. 

Tuula Hyppönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.  

Lähteet 

Halme, N., Kekkonen, M. & Perälä, M-L. 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62/2012. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 11.10.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90890/URN_ISBN_978-952-245-747-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Kekkonen, M. 2019. Kohtaamispaikka perhekeskuksessa. Tutkimuksesta tiiviisti 2. Tammikuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 20.10.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137395/TUTI%202019_2_15022019.pdf?sequence=4&isAllowed=y 

Pelkonen, M., Hastrup, A., Normia-Ahlsten, L., Halme, N., Kekkonen, M., Kiviruusu, O., Liukko, E. & Lämsä, R. 2020. Perhekeskukset Suomessa 2019. Kehittämisen tilanne ja työn jatkuminen. Työpaperi 6/2020.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 20.10.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/139242 

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma.  LAPE-hankkeeseen liittyvän moniammatillista kehittävän työryhmän raportti. [Viitattu 11.10.2020]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80765/Yksi%20lapsi%20yhteinen%20suunnitelma%20ty%c3%b6ryhm%c3%a4raportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.