Lapseen kohdistuva lähisuhdeväkivalta voi olla paljon muutakin kuin lapsen fyysistä satuttamista kuten lyömistä, tönimistä tai kuristamista. Fyysinen väkivalta voi jättää lapseen ulkoisia jälkiä, joista väkivalta on muita väkivallan muotoja helpommin tunnistettavissa. Väkivalta ei kuitenkaan aina näy lapsesta päälle päin, minkä vuoksi se voi helposti jäädä tunnistamatta ja lapsi jäädä ilman asianmukaista apua. (Ensi- ja turvakotien liitto.)
Lähisuhdeväkivallan muotoja ovat fyysinen ja henkinen väkivalta, seksuaaliväkivalta, väkivallalle altistaminen, kemiallinen pahoinpitely, kuritusväkivalta, vauvan ravistelu sekä lapsen perustarpeiden laiminlyönti. Näistä henkisen väkivallan, kuten lapsen tarpeiden laiminlyömisen ja tunteiden loukkaamisen, arvellaan olevan väkivallan muodoista yleisin, mutta myös vaikeasti tunnistettavin (Korpilahti 2019, 191–193).
Ilmiön tunnistaminen ja sen haasteet
Ryyminin ym. opinnäytetyössä (2022) selvitettiin hyvinvointineuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia lapsiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta. Opinnäytetyön tulosten mukaan terveydenhoitajat kohtasivat työssään yleisimmin lapseen kohdistunutta fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Terveydenhoitajat kokevat lähisuhdeväkivallan tunnistamisen vaikeana. Yleensä lapseen kohdistuva lähisuhdeväkivalta tunnistetaan käytösoireista, fyysisistä vammoista sekä lapsen pelkotiloista ja käytöshäiriöistä. Vanhempi tai lapsi voi itse kertoa tilanteesta, mutta väkivalta voi tulla terveydenhoitajan tietoon myös esimerkiksi lastensuojelusta. Tulokset osoittavat, että ilmiön tunnistamiseen kaivataan vielä lisäkoulutusta ja käytännön ohjeita (Ryymin ym. 2022).
Lapsella on oikeus elää turvallisessa ympäristössä
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen on tärkeää koulu- ja neuvolapalveluissa. Vanhempien kanssa on hyvä keskustella arjen sujuvuudesta, reagoinnista erilaisiin tilanteisiin, kurinpitokäytännöistä sekä vanhemman omista lapsuudenajan kokemuksista. Keskustelu voi johtaa lähisuhdeväkivallan esille nousemiseen, jolloin sen puheeksiotto helpottuu. Ammattilaisen tulee havainnoida lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, arvioida lapsen turvallisuutta sekä yleistilaa. (Mäki ym. 2017; Hotus 2015). Lähisuhdeväkivallan puheeksiotto on ammattilaisen velvollisuus. Varhainen puuttuminen ehkäisee vakavia haittoja, lievittää perheiden kärsimystä sekä säästää yhteiskunnan resursseja.
Jokaisella lapsella on oikeus normaalia kasvua ja kehitystä tukevaan kasvuympäristöön ja turvalliseen lapsuuteen. Lasta tulee suojella kaikelta väkivallalta ja vaalia hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Tästä ovat ensisijaisessa vastuussa lapsen vanhemmat tai muut huoltajat. Lapseen kohdistuvasta väkivaltaepäilystä tulee tehdä aina lastensuojeluilmoitus. (Lastensuojelulaki 417/2007.)
Kirjoittajat
Jenni Ryymin, Emilia Koskinen ja Nelli Piirainen valmistuvat LAB-ammattikorkeakoulusta terveydenhoitajiksi.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Ensi- ja turvakotien liitto. 2022. Tunnista väkivalta. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa https://ensijaturvakotienliitto.fi/tukea-ammattilaiselle/perhe-ja-lahisuhdevakivalta/tunnista-vakivalta/#turvakodit1246-a579.
Hotus. 2015. Hoitotyön tutkimussäätiö. Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://www.hotus.fi/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistamisen-tehokkaat-menetelmat-sosiaali-ja-terveydenhuollossa-hoitosuositus/.
Korpilahti, U. Kettunen, H. Nuotio, E. Jokela, S. Nummi, V M. & Lillsunde, P. 2019. Väkivallaton lapsuus – Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan lähisuhdevallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161899/STM_2019_27_J.pdf.
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Finlex. Viitattu 9.3.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417.
Mäki, P., Wikström. K, Hakulinen, T. & Laatikainen, T. (toim.). 2017. Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa ‒ Menetelmäkäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaita 14/2017. 4. uudistettu painos. Tampere.
Pexels. 2016. Kuva, kädet, lapsi. Pexels. Viitattu 6.4.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-lapsi-makro-mustavalkoinen-57449/
Ryymin, J., Piirainen, N. & Koskinen, E. 2022. Lapsiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan tunnistaminen kouluterveydenhuollossa ja hyvinvointineuvoloissa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 28.03.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204054483
