Terveydenhuollon ympäristö on kompleksinen ympäristö, jossa tarvitaan laajaa osaamista asiantuntijatyön johtamiseen. Työyhteisön sisäisellä viestinnällä ja päivittäisellä johtamisella voidaan vaikuttaa suoraan henkilöstön työhyvinvointiin ja työsuoritukseen. Lean-filosofian avulla voidaan kehittää valtavan muutospaineen alla olevaa terveydenhuoltoa, joka hyötyisi Lean-filosofian tuomista kustannussäästöistä ja voimavarojen kohdennetusta käytöstä.
Lean-filosofian mukainen päivittäisjohtaminen on pitkälti valmentavaa johtamista, jonka perustana on luottamus. Valmentava johtaja pyrkii ohjaamaan haluttuun suuntaan ja toimintaan samalla haastaen henkilöstöä ottamaan aktiivista roolia kehittämisessä. Valmentajan johtajan lisäksi tarvitaan koko tiimiltä jatkuvan parantamisen, tavoiteasetannan ja mittaamisen sekä systemaattisuuden kulttuuria. (Maijala ym. 2020, 18–19.)
Päivittäisjohtamisen tukena voidaan käyttää visuaalisia päivittäisjohtamisen tauluja, joiden avulla voidaan tehokkaasti viestiä kokonaiskuvaa (Torkkola 2015, 49–50; Suneja & Suneja 2017, 99). Kun kokonaiskuva on helposti kaikkien työryhmän jäsenten nähtävillä, ei synny hukkaa, jossa kuluisi aikaa tarvittavan tiedon etsimiseen ja eteenpäin tiedottamiseen. Samalla työnsuunnittelu helpottuu ja parantuu, kun kaikille saatavilla olevalla tiedon avulla voidaan sopia seuraavat työvaiheet.
Bea Enholm-Kiesiläinen (2023) laati YAMK-opinnäytetyön tutkimuksellisena kehittämistyönä LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutukseen. Siinä kehitettiin kohdeyksikköön, terveydenhuollon akuuttiosastolle päivittäisjohtamisen taulut, jotka sisältävät viestintää ajankohtaisista asioista, resursseista, koulutuksista ja kehittämisestä. Lisäksi laadittiin päivittäisjohtamisen välineeksi potilastaulu. Tutkimuksellinen kehittämistyö alkoi viestinnän ja päivittäisjohtamisen nykytilan selvityksellä kohdeyksikössä edeten henkilöstöä osallistavaan kehittämiseen. Lopputuloksena laadittiin ja vakioitiin osaksi osaston toimintaa ja päivittäisjohtamista päivittäisjohtamisen taulut.
Päivittäisjohtamisen ja potilastaulujen merkitystä ja käyttöä arvioitiin vielä henkilöstöltä kerätyn palautteen avulla. Kehittämisprojektin jälkeen kerätyn palautteen perusteella 50 % kyselyyn vastaajista koki viestinnän parantuneen osastolla kehittämisprojektin myötä. Aiemmin hajautettu ja sirpaleinen tieto on nyt saatavilla yhdestä paikasta ja henkilöstö tietää mistä etsiä tietoa nopeasti oman työnsä tueksi. Sen sijaan suoraa potilastyötä ja osaston ajantasaista tilannekuvaa helpottamaan kehitetty potilastaulu ei henkilöstön mielestä ollut tuonut samanlaista hyötyä. 69 % vastaajista koki, ettei taulu sinänsä ollut tuonut parannusta kokonaiskuvan luomiseen ja sitä kautta helpottanut potilastyötä. Kehittämistyön perusteella vaikuttaa siltä, että Lean-johtamisen valmentava ote ja visuaalisuus soveltuvat kohdeyksikössä hyvin päivittäisjohtamisen työvälineiksi (Enholm-Kiesiläinen 2023).
Kirjoittajat
Bea Enholm-Kiesiläinen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla – koulutuksesta nimikkeellä sairaanhoitaja YAMK. Hän työskentelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueella esihenkilötehtävässä.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.
Lähteet
Enholm-Kiesiläinen, B. 2023. Päivittäisjohtamisen taulu – selkeyttä ja tavoittavuutta viestintään ja päivittäistoimintaan. Opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu, tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla (YAMK). Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230889
Maijala, R., Eloranta, S. & Ikonen, T. 2020. Lean-ajattelu ja lean-päivittäisjohtaminen yliopistosairaaloissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Vol. 57, No 1. Viitattu 9.8.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.78049
Suneja, A. & Suneja, C. 2017. Lean ja terveydenhuolto. 1. painos. Helsinki: Kustannusyhtiö Duodecim..
Torkkola, S. 2015. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Helsinki: Talentum Pro.