Liikuntatieteellinen seura ry järjesti 30. liikuntalääketieteen päivät 29.‒30.11.2023 hotelli Haagassa, Helsingissä (Liikuntalääketieteen päivät 2023). Päivien aiheena ja teemana oli tänä vuonna liikuntalääketiede hyvinvointialueiden tukena. LAB-ammattikorkeakoulusta päiville osallistui opettaja fysioterapian koulutusohjelmasta.
Kahden päivän aikana kuultiin kymmeniä esityksiä ja tutkimuksia liikuntalääketieteen eri osa-alueilta. Esillä oli joitakin tutkimuksia lasten ja ikääntyneiden liikkumisesta ja liikunta-aktiivisuudesta, mutta valtaosa esityksistä käsitteli työikäisten fyysistä suoritus- ja työkykyä.
Liikunnan puute on suuri haaste
Valtaosa lapsista, työikäisistä ja ikääntyneistä ei noudata tai saavuta nykyisiä liikuntasuosituksia, mikä lisää terveydenhuollon ja hyvinvointialueiden kustannuksia. Työntekijäryhmässä vähiten liikkuvan alaryhmän on todettu olevan etätyöntekijät, joiden fyysinen aktiivisuus jää matalaksi sekä työpäivän aikana että sen jälkeen.
Useissa tutkimuksissa myös asuinpaikalla havaittiin olevan merkitystä liikunta-aktiivisuuteen. Fyysistä ja liikunnallista aktiivisuutta lisäsi erityisesti asuinpaikan ympäristön vihreys, jota mitattiin useassa tutkimuksessa NDVI-indeksillä (Normalized Difference Vegetation Index). NDVI eli normalisoitu kasvillisuusindeksi lasketaan kaukokartoituksen, kuten satelliittikuvauksen avulla, ja se ilmoittaa vihreän kasvillisuuden määrän alueella. LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristön vaikutuksia ihmisten terveyteen tutkitaan erityisesti hyvinvointia elinympäristöstä, liikkumisesta ja matkailusta -kasvualustalla.
Liikkumisen vähentyminen työikäisten keskuudessa on havaittu myös opetus- ja kulttuuriministeriössä ja päivien aikana esiteltiin vuoden 2020 alussa käynnistynyt ja ministeriöiden rahoittama Liikkuva aikuinen -ohjelma, jonka tavoitteena on saada työikäiset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi (Liikkuva aikuinen 2023). Ohjelma jatkaa toimintansa päättäneen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman sisältöä ja tavoitteita.
Nuorten kohdalla oltiin erityisen huolissaan lasten ja nuorten kestävyyskunnon laskusta viimeisten vuosien aikana. Lasku on ollut niin voimakasta, että se uhkaa nykyisten nuorten fyysistä työkykyä koko tulevan työuran aikana ja vaikeuttaa löytää riittävän hyväkuntoisia työntekijöitä fyysisesti raskaisiin työtehtäviin. Ikääntyneiden kohdalla eläköitymisen on todettu laskevan fyysistä ja liikunnallista aktiivisuutta. Eläköitymisen todettiin olevan tärkeä ajankohta terveyden ja loppuelämän näkökulmasta, ja tähän ajankohtaan kannattaisi suunnata terveys- ja liikuntavalistusta sekä tiedottamista.
Vuoden liikuntalääketieteellisen kilpailun voitto Jyväskylään
Päivien aikana pidettiin myös perinteinen vuoden liikuntalääketieteellisen kilpailun finaali. Kilpailuun oli lähetetty tänä vuonna ehdolle 57 tutkimusta, joista suullisiksi esityksiksi finaaliin asiantuntijaraati oli valinnut neljä tutkimusta. Näistä finaaliin valituista tutkimuksista kolme käsitteli geenien vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen ja yksi juoksijoiden alaraajavammojen ennaltaehkäisyä.
Kilpailun ja 1000 euron palkinnon voitti suuremmassa tutkimusryhmässä toimiva Anna Kankaanpää Jyväskylän yliopistosta tutkimuksella, joka käsitteli fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä biologiseen vanhenemiseen ja kuolleisuuteen.
Kirjoittaja
Kari Kauranen työskentelee kuntoutusalan yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Liikkuva aikuinen. 2023. Liikkuva aikuinen – aktiivisuus on uusi normaali. Ohjelman verkkosivut. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.12.2023. Saatavissa https://liikkuvaaikuinen.fi/
Liikuntalääketieteen päivät. 2023. Info. Liikuntatieteellinen seura. Viitattu 21.12.2023. Saatavissa https://www.lts.fi/tapahtumat/lltp23/info.html
