Digitaalisuus kliinisen hoitotyön päätöksenteon tukena

Potilaan hoidon tulee perustua tutkittuun tietoon ja vakiintuneisiin käytänteisiin (Lillrank ym. 2019). Kuitenkin Hoitotyön tutkimuslaitoksen (Hotus) ja Suomen sairaanhoitajaliiton yhteistutkimuksen mukaan vain alle puolet hoitokäytännöistä perustui näyttöön (Hotus & Sairaanhoitajaliitto 2018, 38).

Terveydenhuollon priorisoinnilla pyritään määriteltyjen kriteerien ja prosessien avulla antamaan riittävää ja oikea-aikaista hoitoa oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti. Potilaan hyvä ja kustannustehokas hoito tarkoittaa ennakointia, hoitoon sitouttamista ja omahoidon tukemista. Näin vältytään ylihoitamiselta ja turhilta tutkimuksilta. (Mäkelä ym. 2017; Lillrank ym. 2019.) Puhelimessa tapahtuvassa hoidon tarpeen arviossa hoitajan tietolähteinä potilaan lisäksi ovat dokumentit, oma kokemus ja kollegan antama tieto. Hoitajan potilaasta keräämän tiedon ja havaintojen määrä on verrannollinen päätöksenteon monimutkaisuuteen: mitä enemmän tietoa on saatavilla, sitä monimutkaisempaa päätöksenteko on (Ebright 2010; Kohtz ym. 2017).

Kuva 1. Teknologia voi tukea hoitajan päätöksentekoa päivittäin. (geralt 2023)

Potilastietojärjestelmien monipuolisuus toiminnanohjausjärjestelminä (ERP Enterprise Resource Planning) tukevat ja tehostavat ammattilaisen kirjaamista niihin integroitujen erillisjärjestelmien ansiosta. Ne auttavat organisaatioita automatisoimaan, hallitsemaan ja tehostamaan jatkuvasti muuttuvia toimintoja (Microsoft 2023). Duodecimin päätöksenteon tukijärjestelmä EBMEDS (Evidence-Based Medicine electronic Decision Support) tukee ammattilaista päätöksenteossa. Se lukee potilastietojärjestelmään kirjattua rakenteista tietoa ja tuottaa muistutteita ja varoituksia sekä antaa hoitosuosituksia ammattilaiselle. (Duodecim 2023.)

Erilaisten kroonisten sairauksien, kuten tulehduksellisten suolistosairauksien, seurantaan kehitettyjen kotiseurantasovellusten ja hoitajien kirjaamien oirearviolomakkeiden avulla seurataan potilaan vointia ja taudin aktiivisuutta. (Puolanne 2018.) Sovellusten ja lomakkeiden integrointi potilastietojärjestelmään ja EBMEDSiin toisi ammattilaiselle mahdollisuuden nopeaan interventioon potilaan voinnin muuttuessa.

Digitaalinen lomake ja oireiden seuranta

Suorto (2023) kehitti IBD-potilaan (Inflammatory Bowel Diseases, tulehduksellinen suolistosairaus) oirearvion tekemiseen digitaalisen oirearviolomakkeen gastroenterologisen hoitajan työn ja päätöksenteon tueksi. Lomake yhteiskehitettiin Peijaksen sairaalan gastroenterologian poliklinikalla, jossa lomake otettiin heti käyttöön. Oirearviolomakkeen tavoitteena oli tehostaa hoitajan ja lääkärin välistä yhteistyötä. Lomake tukee IBD-potilaan oireiden kartoitusta ja kirjaamista sekä helpottaa lääkärin konsultaatiota. Lomakkeen hyödyt ovat tarkemmin mitattavissa lomakkeen käytön vakiinnuttua. Jatkokehityksenä tulisi digitaalinen lomake rakentaa Apotti-potilastietojärjestelmään ja laajentaa sen käyttö myös muihin HUSin gastroenterologian yksiköihin. Mahdollisuutta lomakkeen liittämisestä EBMEDSiin tulisi myös selvittää jatkossa.

Kirjoittajat

Merja Suorto opiskeli LAB-ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa (YAMK), Sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntijaksi, ja hän työskentelee HUS Peijaksen sairaalassa yhteispoliklinikalla apulaisosastonhoitajana.

Tuija Rinkinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön lehtorina.

Lähteet

Duodecim. 2023. Päätöksentuki. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://www.duodecim.fi/tuotteet-ja-palvelut/paatoksentuki-ebmeds/

Ebright, P. 2010. The Complex Work of RNs: Implications for Healthy Work Environments. OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing. Vol. 15 (1), 4. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3912/OJIN.Vol15No01Man04

geralt. 2023. Altmann, G. Ohjelmointi, tietokone, ympäristöön, syntaksi. Pixabay. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ohjelmointi-tietokone-ymp%c3%a4rist%c3%b6%c3%b6n-7708867/

Hotus & Sairaanhoitajaliitto. 2018. Toteutuuko näyttöön perustuva toiminta Suomessa. Raportti nykytilasta hoitotyön edustajien kuvaamana. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/04/npt-raportti-digi-26-2-2018.pdf

Kohtz, C., Gowda, C. & Guede, P. 2017. Have you heard of cognitive stacking? Nursing Made Incredibly Easy! July/August 2017. Vol. 15 (4), 6–10. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://journals.lww.com/nursingmadeincrediblyeasy/Fulltext/2017/07000/Have_you_heard_of_cognitive_stacking_.2.aspx

Lillrank, P., Tenhunen, H., Hörhammer, I., Halminen, O., Lyly, T., Linna, M., Silander, K., Laurila, R., Hiltunen, A-M., Riikonen, E., Miettinen, S., Tanila, T., Chen, A. & Vesinurm, M. 2019. DiRVa – Terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden osoittaminen. Hankkeen loppuraportti. HEMA-instituutti (The Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture). Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2019-04/DiRVa-loppuraportti_0.pdf

Microsoft. 2023. Mikä on ERP? Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://dynamics.microsoft.com/fi-fi/erp/what-is-erp/

Mäkelä, M., Saijonkari, M. & Booth, N. 2017. Katsaus terveydenhuollon priorisointiin eri maissa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:18. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3868-7

Puolanne, A–M. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien kotiseuranta – onko se tulevaisuutta. BestPractice. Nro 3/2018, 14–16. Viitattu 25.4.2023. Saatavissa tulehduksellisten-suolistosairauksien-kotiseuranta-onko-se-tulevaisuutta.pdf (bpno.fi)

Suorto, M. 2023. Digitaalisen oirearviolomakkeen mallinnus gastroenterologisen hoitajan kliinisen päätöksenteon tueksi hoidonarvioprosessissa. Opinnäytetyö (YAMK).  LAB-ammattikorkeakoulu.  Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303143567