Digitalisaatio on vyörynyt vauhdilla sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksiin. Erilaisten teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen avulla yrityksissä on mahdollista muun muassa tuottaa kustannustehokkaita palveluja ja vapauttaa henkilöstön aikaa asiakkaan kohtaamiseen (Heikkonen ym. 2023).
Tietotulva tuo mukanaan haasteita
Teknologia ja digitalisaatio tuottavat usein myös dataa eli tietoa. Kerätyn datan avulla, sitä yhdistelemällä ja analysoimalla on mahdollista tehdä sekä yritystä että sen asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvointia tukevia päätöksiä. Tällöin puhutaan tiedolla johtamisesta. Organisaatioissa ymmärretään pääsääntöisesti tiedolla johtamisen edut, mutta osaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kohdataan haasteita (Korkiakoski & Vepsäläinen 2024).
Arvokas data käyttöön -hanke (LAB 2024) auttaa Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan sote- ja hyvinvointialan yrityksiä ottamaan erilainen data osaksi päivittäistä toimintaa. Hankkeen tukemana yritysten ymmärrys data-analytiikan merkityksestä ja hyödyntämisestä lisääntyy ja yritykset saavat entistä paremmat valmiudet käyttää dataa liiketoimintansa kasvattamiseen ja tiedolla johtamiseen.
Arvokkaimmat oivallukset tulevat suoraan kentältä
Hanke on kartoittanut pk-yritysten tarpeita ja toiveita. Yritysten edustajia on kutsuttu muun muassa rentoihin Bittiä ja burgeria -työpajoihin keskustelemaan sote-yritysten nykytilanteesta, haasteista ja ratkaisuista. Näistä keskusteluista ja muista kartoituksista on saatu arvokasta tietoa, joka auttaa suunnittelemaan tarpeeseen kohdennettua koulutusta.
![[Alt-teksti: pienen pyöreän pöydän päällä on aterimet, lautasliina ja hampurilaislautanen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/09/737_2024_Lisaa-potkua-sote-yritysten-tietojohtamiseen-ja-datan-kayttoon_2-1024x512.jpg)
Työpajojen osallistujat nostivat esille konkreettisia aiheita, joita he toivovat käsiteltävän koulutuksissa. Yritykset kokevat tarvitsevansa parempaa ymmärrystä siitä, miten dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Esimerkiksi keräämällä tietoa erilaisten etämittausjärjestelmien avulla ja analysoimalla sitä yrityksillä on mahdollista kohdentaa resurssejaan tehokkaammin ja samalla huolehtia paremmin asiakkaidensa hoidon ja palvelujen tarpeesta (Velling 2024a).
Suuri osa sote-yrityksistä kokee tarvitsevansa lisää tietoa digiturvallisuudesta, kuten tietoturva- ja tietosuoja-asioista sekä saavutettavuudesta. Aihealue mielletään terminologialtaan haastavaksi, jatkuvasti muuttuvaksi ja usein tuntemattomaksi (Palviainen 2024). Etenkin työntekijät toivovat selkeyttä siihen, mitä tietosuojan ja tietoturvan huomioiminen tarkoittaa päivittäisessä työssä. Yrityksiä askarruttaa myös tekoälyn hyödyntäminen ja sosiaalisessa mediassa toimiminen. Esimerkiksi yksinkertaisten someohjeiden avulla olisi mahdollista parantaa yrityksen tietosuojaa merkittävästi (Velling 2024b).
Esihenkilöt kaipaavat työkaluja ajanhallintaan, tiedolla johtamiseen sekä henkilöstön sitouttamiseen ja motivointiin. Työntekijöiden motivointi tietotekniikan käyttöön nouseekin tärkeäksi teemaksi, sillä ilman innostunutta ja sitoutunutta henkilöstöä digitalisaation hyödyt jäävät saavuttamatta.
Sote-alan yrityksissä kaivataan myös verkostoja ja vertaistukea. Työpajoissa nousi esiin helpotus siitä, että toisten arkea leimaavat samat haasteet ajanhallinnassa tai uuden teknologian käyttöönotossa.
Kohti onnistunutta verkko-opintokokonaisuutta
Toivottujen aiheiden pohjalta rakennetaan koulutuskokonaisuus, joka vastaa yritysten tarpeisiin ja auttaa niiden henkilöstöä kehittämään osaamistaan. Sisältöjä suunnitellaan erityisesti tietoturvaan ja -suojaan sekä tietojohtamisen ytimeen liittyen, lisäksi huomioidaan muun muassa sähköisten järjestelmien käytön tärkeys, ennustavan datan käyttö ja tekoäly. Konkreettisten työkalujen kuten Excel-ohjelman avulla opitaan hyödyntämään kerättyä dataa tehokkaammin. Opintokokonaisuudesta on mahdollista valita itselleen sopivat osiot ja suorittaa koulutus joustavasti oman aikataulunsa mukaan.
Koulutuskokonaisuutta pilotoidaan työpajoihin osallistuneiden yritysten kanssa loppuvuoden 2024 aikana. Saatujen kokemusten perusteella kokonaisuudesta muokataan kaikille avoin verkko-opintopaketti.
Kirjoittaja
Merja Ikonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä asiakkuusvastaavana. Hän on ollut mukana Arvokas data käyttöön -hankkeen toiminnassa projektisuunnittelijana.
Lähteet
Heikkonen, S., Ikonen, M., Laine, H., Nieminen, P., Rasi, T., Sirviö, J., Timperi, M. & Velling, K. 2023. Lisäaikaa kohtaamiselle: Teknologian käyttöönoton opas sote-yrityksille. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 64. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-454-7
Korkiakoski, M. & Vepsäläinen, S. 2024. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet sosiaali- ja terveysalalla – integroiva kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079887
LAB. 2024. Arvokas data käyttöön. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/arvokas-data
Palviainen, T. 2024. Päijäthämäläisten sotepalveluntuottajien kokemuksia digiturvallisuudesta ja tietojohtamisesta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082624397
Velling, K. 2024a. Ratkaiseva data. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.8.2024. https://blogit.lab.fi/labfocus/ratkaiseva-data/
Velling, K. 2024b. Yrityksen sosiaalinen media tietojenkalastelun kohteena. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/yrityksen-sosiaalinen-media-tietojenkalastelun-kohteena/
