Luonnossa tapahtuva muistikuntoutus osaksi arkea

Monelle suomalaiselle luontosuhde on tärkeä. Usein muistikuntoutujan arjessa kuntoutus tapahtuu paljolti sisätiloissa. Suomen sää ja kaatumisen pelko eivät riitä perusteiksi jättäytyä sisätiloihin. Voiko luontoa hyödyntää yhä enenevissä määrin muistikuntoutuksessa? Voisiko ryhmämuotoisesta muistikuntoutuksesta luonnossa tulla suomalaisen yhteiskunnan ja vanhuspalvelujen normaalia arkea?

Liikunta on tärkeä osa muistikuntoutusta

Väestön ikääntyessä muistisairaudet ovat yleistyneet ja niistä on tullut merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Suomessa oli vuonna 2021 noin 150 000 diagnosoitua muistisairasta, ja vuosittain muistisairausdiagnoosin saa noin 23 000 henkilöä (THL 2023 & 2024). Samalla herää kysymys, kuinka moni muistikuntoutuja pääsee liikkumaan ja ulkoilemaan toivomallaan tavalla arjessa.

Liikunnasta on merkittävää hyötyä muistisairaille. Liikunta tukee turvallisesti toteutettuna erityisesti fyysistä toimintakykyä ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Harjoittelun tulisi olla monipuolista ja ikääntyneille sovellettua (Strandberg 2023; Muistisairaudet: Käypä hoito -suositus 2023). Monipuolinen liikunta parantaa lihasvoimaa, tasapainoa ja kävelykykyä sekä tukee mielialaa, unen laatua ja vähentää käytösoireita (UKK-instituutti 2024a).

Liikunta tukee muistisairaan hyvinvointia myös aivoterveyden näkökulmasta. Säännöllinen harjoittelu lisää aivojen verenkiertoa ja aktivoi mm. aivosolujen toimintaa. Lisäksi liikunta vaikuttaa myönteisesti muistisairauden riskitekijöihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja ylipainoon, sekä lisää sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvää oloa (Muistiliitto a.; Mikkolainen & Immonen 2019).

Muistisairaus heikentää usein tasapainoa ja liikkumista, mikä lisää kaatumisriskiä jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Ryhdin kumartunut asento, askelpituuden lyheneminen ja laahaava askel altistavat kaatumisille (Mikkolainen 2019, 136–138). Kaatumisten ehkäisy edellyttää tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua (Piirtola ym. 2018, 12–16). Ulkoliikunta tarjoaa tähän tasapainon ja koordinaation harjoittamiselle erinomaiset mahdollisuudet (UKK-instituutti 2024b).

Kaatumisen pelon ei tulisi estää ulkoilua, vaan turvallisuus on otettava huomioon etukäteen. Esteettömät ja hyvin valaistut reitit lisäävät ulkona liikkumisen turvallisuutta. Hyvin suunnitellut lähiympäristöt, kuten vaikkapa Lahden Salpausselän terveysmetsä, madaltavat ulkoilun kynnystä (Päijät-Hämeen hyvinvointialue). Myös Ikä-instituutin luontoparkour-materiaalit tarjoavat esimerkkejä ikääntyneille soveltuvasta luontoliikunnasta hauskuuta unohtamatta (Ikä-instituutti 2025).

Luonto voi tukea terveyttä ja elämänlaatua myös ikääntyessä

Luonto on tutkitusti merkittävä hyvinvoinnin ja terveyden lähde. (UKK-instituutti 2024c). Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan luontoympäristöt vähentävät stressiä, parantavat mielialaa ja tukevat fyysistä suorituskykyä sekä immuunipuolustusta, vaikka ikääntyneitä koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää (Tyrväinen 2023 & ym. 2024, 4–29).

Masennus on yleistä muistisairailla ja myös muistisairaan läheiset kokevat kuormitusta ja alakuloa (Juva 2007; Muistiliitto 2025). Toimintakyvyn ja elämän mielekkyyden kannalta on tärkeää, että muistisairas saa tehdä itselleen merkityksellisiä asioita mahdollisimman pitkään (Jämsä 2019, 163–165). Aiemmat mieltymykset, kuten luonnossa liikkuminen, tulisi huomioida myös sairauden edetessä. Ryhmämuotoinen luontoliikunta tukee sosiaalista aktiivisuutta, aivoterveyttä ja osallisuuden kokemusta (Jyrkämä 2013, 110; Muistiliitto b).

Forssin, Nurmisen ja Veijasen opinnäytetyön mukaan (2026) ryhmämuotoinen muistikuntoutus luontoympäristössä voisi palvella muistikuntoutujaa ja hänen omaishoitajaansa tukemalla kotona selviytymistä ja elämänlaatua. Luonnon hyvinvointivaikutuksista muistikuntoutujille ja omaishoitajien jaksamista tukevista menetelmistä kaivattaisiin kuitenkin vielä lisää tutkimusnäyttöä.

Lähteet

Forss, T, Nurminen, S & Veijanen M. 2026. Fysioterapia osaksi muistikuntoutujan ja omaishoitajan yhteistä arkea – Ryhmätoiminta luontoympäristössä. Viitattu 8.1. 2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601231725

Ikä-Instituutti. 2025. Luontoparkour. Saatavissa: https://www.ikainstituutti.fi/tuote/luontoparkour/ (Viitattu 22.12.2026). Materiaali Saatavissa https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2025/08/Luontoparkour-A4-1.pdf)

Juva, K. 2007. Dementia ja depressio. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 123(10), 1231–1237. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo96488 (Viitattu 22.12.2025).

Jyrkämä, J. 2013. Muistisairaus, arkitilanteet ja toimijuus. Teoksessa Virjonen, K. (toim.) Muistin ongelmat. Jyväskylä: PS-kustannus, 87–113.

Jämsä, M. 2019. Toimintakyvyn muutosten huomioon ottaminen muistisairaan päivittäisissä toimissa. Teoksessa Hallikainen, M., Immonen, A., Mönkäre, R. & Pihlakari, P. (toim.) Muistisairaan hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 162–165.

Lahden kaupunki. 2025. Lahden terveysmetsä. Saatavissa: https://www.lahti.fi/vapaa-aika/luonto-ja-aktiviteetit/lahden-terveysmetsa/ (Viitattu 22.12.2025).

Mikkolainen, P. 2019. Muistisairaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen merkitys. Teoksessa Hallikainen, M., Immonen, A., Mönkäre, R. & Pihlakari, P. (toim.) Muistisairaan hoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 136–138.

Mikkolainen, P. & Immonen, A. 2019. Muistisairaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen tapoja ja muotoja. Teoksessa Hallikainen, M., Immonen, A., Mönkäre, R. & Pihlakari, P. (toim.) Muistisairaan hoito. Oppiportti. Kustannus Oy Duodecim. Saatavissa rajoitetusti: https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/mho00156 (Viitattu 7.1.2026).

Muistiliitto. 2025a. Liikkuminen. Saatavissa: https://muistiliitto.fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/liikunta/ (Viitattu 27.12.2025).

Muistiliitto. 2025b. Aivoterveys. Saatavissa: https://muistiliitto.fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/sosiaalinen-aktiivisuus/ (Viitattu 28.12.2025).

Muistiliitto. 2025c. Muistibarometri: moni muistisairaan läheinen uupuu. Saatavissa: https://muistiliitto.fi/muistibarometri-moni-muistisairaan-laheinen-uupuu/ (Viitattu 31.12.2025).

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. 2023. Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) ja vaskulaarinen muistisairaus (VD). Lisätietoa aiheesta Strandberg, T. & Melkas, S. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2023. Viitattu 10.1.2026. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix01587

Niemelä, M. 2019. Luonto puhuttelee ihmisen sielua. Teoksessa Ylilauri, M. & Yli-Viikari, A. (toim.) Kohti luonnollista hyvinvointia – Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Vaasa: Levon-instituutti, 5–6. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0 (Viitattu 27.12.2025).

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2025. Luontoaskel terveyteen -ohjelma. Saatavissa: https://paijatha.fi/tietoa-meista/hyvinvointialue/kestava-kehitys/luontoaskel-terveyteen-ohjelma/ (Viitattu 27.12.2025).

Piirtola, M., Havulinna, S., Karinkanta, S., Kettunen, J., Pitkänen, T., Punakallio, A., Sihvonen, S. & Häkkinen, H. 2018. Liikuntaharjoittelu iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn fysioterapiasuosituksessa. Luustotieto, 2/2018, 12–16. Saatavissa: https://luustoliitto.fi/wp-content/uploads/LUUSTOTIETO_2_2018_NETTI.indd_.pdf (Viitattu 7.1.2026).

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 2023. Muistisairaudet. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/muistisairaudet (Viitattu 7.1.2026).

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 2024. Muistisairauksien yleisyys. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys (Viitattu 7.1.2026).

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347 (Viitattu 28.12.2025).

Tyrväinen, L., Halonen, J. I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5 (Viitattu 27.12.2025).

UKK-instituutti. 2024a. Liikuntaharjoittelu parantaa muistisairaan toimintakykyä ja mielialaa. Saatavissa: https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/liikuntaharjoittelu-parantaa-muistisairaan-toimintakykya-ja-mielialaa/ (Viitattu 27.12.2025).

UKK-instituutti. 2024b. Luontoliikunta – liiku metsässä ja poluilla. Saatavissa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/luontoliikunta-liiku-metsassa-ja-poluilla/ (Viitattu 9.1.2026).

UKK-instituutti. 2025c. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Saatavissa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/ (Viitattu 18.12.2025).