Luontoympäristöjen vaikutus MS-tautia sairastavan toimintakykyyn

Kulttuurimuutos on aiheuttanut kaupungistuneen väestön elintapoihin muutoksia, ja vieraantuminen monimuotoisesta luontoympäristöstä on muuttanut ihmisten mikrobistoa. Samaan aikaan kansanterveyttä uhkaa koko ajan lisääntyvä tarttumattomien tautien määrä. (Haahtela ym. 2017; Haveri & Simkin 2023, 851.) Maailman terveysjärjestö (WHO) on väläytellyt ratkaisuksi tähän kasvavaan ongelmaan luontoympäristöjen hyödyntämistä (Haahtela ym. 2017; Haveri & Simkin 2023, 851). Ratkaisu on mielenkiintoinen, sillä luonnon hyödyntämisellä sairauksien hoidossa ei näyttäisi olevan haittavaikutuksia (Heckmann ym. 2023), päinvastoin luonnon säännöllinen käyttäminen näyttäisi lisäävän terveyttä (Tyrväinen 2023).

MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin neurologinen sairaus (Atula 2023), ja sen esiintyvyys Suomessa on ollut viime vuosina kasvussa (Verkko 2024). Syytä tähän kasvuun ei täysin tiedetä (Sipilä ym. 2022). Tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointivaikutuksista neurologisten sairauksien hoidossa on vielä niukkaa, mutta toisaalta vähäinenkin näyttö antaa vihjeitä luontoympäristön positiivisista hyödyistä ja luonnossa liikkuminen saattaisi edistää MS-potilaan toimintakykyä (Heckmann ym. 2023). Airla ja Sinkkonen (2024) kokosivat opinnäytetyössään oppaan MS-tautia sairastavan kuntoutukseen omahoidon tueksi.

Luonto vaikuttaa monella tavalla

Luonnon hyvinvointihyödyt jaetaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja immunologisiin hyötyihin (Haveri & Simkin 2023, 852; Tyrväinen 2023). Vaikka MS-tautia sairastavan oirekuva on yksilöllinen riippuen siitä, missä päin keskushermostoa muutokset esiintyvät, on oireissa tiettyjä samankaltaisuuksia (Atula 2023). MS-tautia sairastavan muutokset toimintakyvyssä näkyvät fyysisinä, psyykkisinä, sosiaalisina ja kognition muutoksina (Hallikainen 2024, 13, 14).  

Yksi vahva näyttö luonnon hyvinvointitekijöistä on se, että luonnon tiedetään lisäävän liikuntaa, sillä se houkuttelee liikkumaan (Haveri & Simkin 2023, 854; Tyrväinen 2023). Luonnon houkuttelevuus tukee MS-tautia sairastavan kuntoutusta, sillä liikkumattomuuden haitat ovat yksi toimintakykyyn eniten vaikuttavia asioita (Baird ym. 2018).

Luontoliikunta ylläpitää lihasvoimaa ja parantaa erityisesti vaihtelevan maaston vuoksi tasapainoa (Simkin & Tyrväinen 2022, 53) sekä koko kehon liikkuvuutta (Pylkkänen ym. 2019, 215), jotka ovatkin tärkeässä osassa MS-tautia sairastavan kuntoutusta (Baird ym. 2018). Parempi yleiskunto kohentaa kokonaisvaltaisesti MS-tautia sairastavan elämänlaatua muun muassa nostamalla kipukynnystä, parantamalla unen laatua sekä fyysistä ja psyykkistä jaksamista (Simkin & Tyrväinen 2022, 53; Hallikainen 2024, 19, 20).

Tutkimusnäytön perusteella lyhytkin luontokokemus laskee stressitasoja ja parantaa mielialaa. (Haveri & Simkin 2023, 851; Tyrväinen 2023). Luonnon hyvinvointivaikutuksia saavutetaan usealla eri tavalla (Tyrväinen 2023), ja vaikutus on usein kokonaisvaltainen (Simkin & Tyrväinen 2022, 53).

Pitkään kestänyt etenevä sairaus saattaa aiheuttaa sairastuneelle stressiä ja huolta ja vaikuttaa mielen hyvinvointiin (Hallikainen ym. 2024, 4,10), joten luonnon rauha ja kauneus voivat positiivisesti vaikuttaa psyykkiseen terveyteen (Lipponen ym. 2022; Simkin & Tyrväinen 2022, 55). Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimusnäyttö on vahvaa erityisesti mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja niistä on hyvää näyttöä elpymisen, rauhoittumisen, rentoutumisen ja kognition paranemisessa (Simkin & Tyrväinen 2022, 55,56). Kognition haasteet saattavat olla merkittävä osa myös MS-tautia sairastavan oirekuvaa (Hallikainen 2024, 14) ja vaikuttaa laajasti toimintakykyyn (Rosti-Ojajärvi ym. 2019).

Luontoympäristö antaa myös edellytykset sosiaaliseen toimintaan ja mahdollistaa siten yhteisöllisyyden tunteita. Toisaalta luontoon voi vetäytyä rauhoittumaan itsekseen (Tyrväinen 2023), mikä voi olla hyvin tärkeää kroonista tautia sairastavalle.

Lisää tutkimustietoa kaivataan

Luonnon hyvinvointihyödyt saavuttavat liikkujan oireista ja sairauksista huolimatta, ja voidaan olettaa, että MS-tautia sairastava hyötyisi luonnon terveyshyödyistä (Heckmann ym. 2023). Lisää tutkimuksia luonnon hyvinvointivaikutuksista sairauksien hoidossa tarvitaan (Tyrväinen ym. 2018) tai ainakin jo saatua tutkimustietoa voisi terveyssektorilla hyödyntää tehokkaammin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). Se tiedetään, että luonnosta saatavia terveyshyötyjä on runsaasti (Rappe 2019, 39–40) ja ne saavutetaan parhaiten säännöllisyyden kautta (Tyrväinen 2023).

Lähteet

Airla, L-K. & Sinkkonen, P. 2024. Luonto osana MS-taudin kuntoutusta. Opas MS-kuntoutujille. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837253

Atula, S. 2023. MS-tauti. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 26.1.2023. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00048  

Baird, J., Sandroff, B. & Motl, R. 2018. Therapies for mobility disability in persons with multiple sclerosis. Expert Review of Neurotherapeutics. Vol. 18 (6), 493–502. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6291756/ 

Haahtela, T., Hanski, I., von Hertzen, L., Jousilahti, P., Laatikainen, T., Mäkelä, M., Puska, P., Reijula, K., Saarinen, K., Vartiainen, E., Vasankari, T. & Virtanen, S. 2017. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1/2017: 19–26. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13480  

Hallikainen, M., Heikkilä, M., Hämäläinen, P., Jalonen, M., Leino, H-M., Rantakari, T., Ruutiainen, J., Samstén, R., Toivomäki, A., Toivonen, M., Virtanen, E., Aalto, A., Klaavu, T., Kukkola, T., Multanen, J., Niemi, E., Romberg, A., Saaranto, E-M. & Vilska, M. 2024. MS-tauti. Käsikirja vastasairastuneelle. Neuroliitto. 8. uudistettu painos. Viitattu 11.12.2024. Saatavissa https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/2024_MS-tauti_Kasikirja_vastasairastuneelle_2024_verkko.pdf 

Haveri, H. & Simkin, J. 2023. Ovatko metsäkylvyt osa tulevaisuuden sairaanhoitoa? Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 10/2023: 851–859. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17697.pdf 

Heckmann, J., Kiem, M. & Immich, G. 2023. Forest Therapy as a Nature-Based Intervention: An Option for Neurological Rehabilitation. Complementary Medicine Research. Vol. 31 (1), 56–63. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa rajoitetusti https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37827137/ 

Lipponen, M., Hallikainen, V. & Kilpeläinen, P. 2022. Effects of Nature-Based Intervention in Occupational Health Care on Stress – A Finnish Pilot Study Comparing Stress Evaluation Methods. Journal of Multidisciplinary Healthcare. Vol. 15, 577–593. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.2147/JMDH.S353168  

Rappe, E. 2019. Viherympäristöt ja puutarhat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Teoksessa Ylilauri, M. & Yli-Viikari, A. (toim.) Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Vaasa: Vaasan yliopisto, 37–51. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/8172/978-952-476-861-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Rosti-Otajärvi, E., Soilu-Hänninen, M., Kuusisto, H., Ruutiainen, J. & Hämäläinen, P. 2019. MS-tauti ja kognitiivinen toimintakyky. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 19/2019: 1839–1844. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15157  

Simkin, J. & Tyrväinen, L. 2022. Metsien hyvinvointi- ja terveysvaikutukset. Teoksessa Hamberg, L. & Korhonen, A. (toim.) Ulkoilumetsät. Suunnittelu, hoito ja käyttö. Helsinki: Tapio Palvelut Oy, Luonnonvarakeskus, 51–63. 

Sipilä, J., Pirttisalo, A-L., Sumelahti, M-L. & Soilu-Hänninen, M. 2022. Miksi MS-tauti yleistyy? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 4/2022: 315–322. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16611  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. THL ja Luke selvittävät luonnon positiivisia terveysvaikutuksia ja niiden taloudellista merkitystä. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/-/thl-ja-luke-selvittavat-luonnon-positiivisia-terveysvaikutuksia-ja-niiden-taloudellista-merkitysta

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 13/2018: 1397–1403. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 28.8.2023. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347

Verkko, A. 2024. Epidemiology of Multiple Sclerosis in Western Finland in 1981-2010. Tampere University. Academic dissertation. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/154760/978-952-03-3313-3.pdf?sequence=2&isAllowed=y