Mikä yhdistää Kouvolan Sippolassa toimivaa juustolaa ja Rautjärvellä toimivaa savusaunaa? Yhteinen nimittäjä ei ehkä heti tule mieleen, mutta se on maaseudulla toimivien yritysten yhteistyö, jossa LAB-ammattikorkeakoululla on näppinsä mukana näiden yritysten yhteistyön kätilöimisessä.
LuoPaKe luo verkostoja
Luontolähtöisten Palvelujen Kehittämishanke, LuoPaKe, käynnistyi vuoden alussa. Se on yksi lääke maaseudulla toimivien yritysten näivetystautiin. Jo hankehakemusvaiheessa mukaan lupautui yhteensä yli 20 yritystä Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Tällä hetkellä verkostossa on jo yli 40 yritystä. (LAB 2024).
Verkostojen tärkeydestä on puhuttu enenevässä määrin. 2000-luvun alussa termit verkottuminen ja verkostoituminen olivat vielä osin muotoutumatta, ja niiden välille piti tehdä selvä ero. Tällöin verkostoitumista kuvattiin muun muassa monenkeskeiseksi yhteistyöksi, kuten yritysten muodostama tuotanto- tai yritysverkosto. Yritykset hakevat yhteistyön avulla ratkaisuja haasteisiin ja ongelmiin, joihin niiden omat voimavarat eivät riitä. (Niemelä 2002).
Noin kymmenen vuotta sitten pienyrittäjien verkostoja tutkittiin opinnäytetyössä ja tuloksena oli, että miehillä on enemmän sosiaalisia verkostoja kuin naisilla. Vertikaalisia verkostoja on molemmilla yhtä paljon. (Salokoski 2013).
Verkostojen syntyminen vaatii yhteistyökykyä ja halua oppia uutta. Verkostoon mukaan tulleiden yritysten keskinäistä luottamusta ja vastavuoroisuutta ohjaavat normit ovat sosiaalista pääomaa, jotka ovat verkoston välttämättömiä osia. (Niemelä 2002).
Erilaisuus lisää verkoston monipuolisuutta
LuoPaKe -hankkeeseen on ilmoittautunut vähän yli 40 yritystä kahdesta maakunnasta. Yhteinen tekijä yrityksille on toimiminen maaseudulla. Niiden toiminta edustaa erityyppisiä palveluja: mukana on puhdasta majoitustoimintaa tarjoavia yrityksiä, välinevuokrausta ja elämyksiä tarjoavia yrityksiä sekä terveyteen, kuten mielenhallintaan, liittyviä palveluja. Punaisena lankana hankkeen toiminnassa on, että erilaisuus ja verkostoituminen voivat tukea jokaista yrittäjää. Yksi pieni yritys kykenee tarjoamaan vain omia palvelujaan, mutta verkostoitumalla muiden kanssa voi omaa toimintaa laajentaa ja saada samalla naapuriyrittäjällekin lisää asiakkaita.
Hankkeessa järjestettiin maaliskuun lopussa kick-off -tilaisuudet molemmissa maakunnissa. Osallistujia tilaisuuksiin oli hyvä määrä. Yrittäjät olivat kiinnostuneita toistensa toiminnasta ja halusivat oppia tuntemaan toisiaan lisää. Projektipäällikön palopuheet, miksi mukaan kannattaa lähteä, tuottivat siis tulosta.
Tietoiskuja hankkeen teemoista on järjestetty jo kaksi, ja yhteensä niitä tullaan pitämään vähintään kuusi. Nämä tunnin pituiset tietoiskut tallennetaan, jolloin ne voi katsoa myöhemminkin, mikäli alkuperäiseen tilaisuuteen ei pysty osallistumaan.
Hankkeen avainasiat oppia luontolähtöisistä palveluelementeistä sekä verkostoitumisesta ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Nyt ollaan kesäsesongin alussa, ja sen jälkeen yhteistyö jatkuu.
Kirjoittaja
Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä hankkeessa Luontolähtöisten palvelujen kehittämishanke -LuoPaKe (LAB 2024).
Lähteet
LAB. 2024. Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe -hanke. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luopake
Niemelä, S. 2002. Menestyvä yritysverkosto: verkostonrakentajan ABC. Helsinki: Edita Prima Oy.
Salokoski, T. 2013. Pienyrittäjän verkostokartoitus: nais- ja miesyrittäjien verkostoissa esiintyvät yhtäläisyydet ja erot. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/67021
