Maahanmuuttajayrittäjyys on hyvin moninainen kokonaisuus, jolla on merkittävästi taloudellista kehittämispotentiaalia. Maahanmuuttajayrittäjä saattaa havaita selkeämmin puutteita ja kehitettävää markkinoilla. Yrittäjän taustalla on usein oma kulttuuri, ajattelutavat ja toimintamallit kuten myös omia palvelu- ja tuotetarpeita. Kun maahanmuuttajayrittäjä ei löydä tarpeitaan vastaavia hyödykkeitä Suomen markkinoilta, hän tarttuu toimeen. Erilaisista kulttuureista tulleet ihmiset yhdessä rikastuttavat yhteiskuntaa ja avartavat mahdollisuuksien näköpiiriä.
Oma yritys ehkä ainoa keino työllistyä
Monille maahanmuuttajayrittäjille yritystoiminta on ainoa mahdollisuus työllistyä Suomessa ja näin löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkkatyön saaminen Suomen työmarkkinoilta saattaa joskus olla hyvin hankalaa ulkomaalaistaustaiselle hakijalle. Joronen (2012, 146–147) toteaakin, että nimenomaan työllistyminen ja sosiaalisen aseman saavuttaminen on varsin yleinen yrittäjyysmotiivi. Yrittäjyys toteutuu usein omien henkilökohtaisten taitojen ja vahvuuksien pohjalta.
Elinkeinotoiminnalla on keskeinen merkitys Suomelle ja Suomen hyvinvoinnille. Suomessa kannustetaan yrittäjyyttä ja suhtaudutaan myönteisesti sekä kotimaisiin että ulkomaalaisiin yrittäjiin. Erityisesti maahanmuuttajayrittäjyys nähdään Suomessa ratkaisuna moniin ongelmiin. (Sisäministeriö 2022). Siitä huolimatta yrittäjyys maahanmuuttajalle ei ole helppoa. Etenkin puutteellinen kielitaito tuo haasteita maahanmuuttajayrittäjälle.
Kielitaito helpottaisi merkittävästi työllistymistä, opiskelua, asiointia ja ylipäätään sopeutumista uuteen kotimaahan ja kulttuuriin. Mutta kielen opiskeluun panostamiseen yksinkertaisesti ei usein riitä aikaa. Näin kyseisten yritysten asiakashankintaprosessi on myös hyvin hankalaa.
Räätälöidyt palvelut ja verkostoituminen avuksi
Monet maahanmuuttajayrittäjät kertovat pelänneensä elinkeinotoiminnan perustamisvaiheessa ennen muuta sitä, miten yhteiskunta suhtautuisi heidän toimintaansa ja asiakashankintaansa. Tämän lisäksi taloushallinnon, verotuksen ja lainsäädännön velvoitteet vaativat paljon osaamista, samoin rahoituksen järjestäminen alkavalle yritykselle. (Adorjan 2022).
Edellä mainitut maahanmuuttajayrittäjyyttä kuvaavat elementit edesauttavat hahmottamaan olosuhteita, joita voitaisiin kehittää. Maahanmuuttajayrittäjyyden edistäminen Suomessa vaatii nimenomaan maahanmuuttajayrittäjälle räätälöityjä yritysneuvontapalveluja sekä yhteistyötä ja verkostoitumista eri sidosryhmien kanssa. (Adorjan 2022).
Kirjoittajat
Olga Adorjan on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa ja työskentelee kirjanpitäjätehtävissä.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Adorjan, O. 2022. Maahanmuuttajayrittäjyyden haasteet yrityksen perustamisen ja toiminnan kehittämisen vaiheissa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111522793
Alexas_Fotos. 2017. Tarralaput, post it. Pixabay. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tarralaput-post-it-merkint%c3%a4-2852375/
Joronen, T. 2012. Maahanmuuttajien yrittäjyys Suomessa. Helsinki: Edita Prima Oy.
PNGFREE. 2022. Quách, D. Väkijoukko, yhteiskuntaan, ihmisen. Pixabay. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/v%c3%a4kijoukko-yhteiskuntaan-ihmisen-7499209/
Sisäministeriö.2022. Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://intermin.fi/maahanmuutto/tyovoiman-maahanmuutto
