Maahanmuuttoprosessiin liittyy monia vaiheita ja tekijöitä, jotka haastavat psyykkistä hyvinvointia ja altistavat erilaisten oireiden puhkeamiselle tai pahenemiselle. Kotimaassa koettujen järkyttävien tapahtumien lisäksi pakeneminen kotimaasta, matka uuteen maahan ja huoli läheisistä ovat riskejä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Näiden kokemusten on havaittu vaikuttavan merkittävästi mielenterveysongelmien esiintymiseen. (Castaneda ym. 2018, 50–51.)
Mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutukseen ja työhön pääsyn vaikeudet, epävarmuus tulevaisuudesta sekä rutiinien puuttuminen (Suomen mielenterveys ry 2022). Myös syrjintä ja rasismi sekä kielelliset ja kulttuuriset haasteet on havaittu kuormittaviksi tekijöiksi (THL 2023a). Taloushuolet ja yksinäisyys sekä uusien ihmissuhteiden luominen aiheuttavat stressiä.
Uuteen maahan saapumiseen liittyy usein myönteisiä ja toiveikkaita ajatuksia, jotka saattavat muuttua kielteisiksi, kun arjessa tulee vastaan haasteita. Maahanmuuttajista noin 15–25 prosentilla onkin diagnosoitavia mielenterveyshäiriöitä, ja merkityksellisesti oireilevien määrä on huomattavasti suurempi. Yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä ovat traumaperäinen stressihäiriö, muut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. (Castaneda ym. 2018, 51.)
Tuen tarpeen tunnistaminen
Jotta maahanmuuttajien mahdolliset mielenterveydelliset tunteet eivät patoudu liian suuriksi, on tärkeää huomioida kulttuuriset taustat. Mielenterveys käsitteenä saattaa olla hyvinkin vieras tai siitä puhuminen niin häpeällistä, ettei asiaa uskalleta ottaa esille. (THL 2023b.) Mielenterveyden puheeksi otto ja keskustelu on tärkeää, koska asiakkaalla ei välttämättä ole sanoja tai kokemusta mielenterveydestä puhumisesta tai asiakkaat saattavat tulkita oireitaan ja tapahtumia eri tavoin (THL 2023c). Maahanmuuttajien somaattisten oireiden tulkinta voi olla haastavaa, ja heidän koetaan ilmaisevan psyykkistä kuormitusta fyysisesti. Somaattiset oireet heijastavat myös kullekin kulttuuriselle ympäristölle ominaisia tapoja kommunikoida. (Lehti 2019.)
Ymmärrystä maahanmuuton aiheuttamista reaktioista ja tunteista tulisi lisätä maahanmuuttajien keskuudessa, jolloin kynnys tuen piiriin hakeutumiseen madaltuisi. Suomen palvelujärjestelmässä vastaanottokeskusten toiminta, terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ammattilaisten suvaitsevainen ja ei-tuomitseva kohtaaminen sekä salassapitovelvollisuus saattavat olla maahanmuuttajille uusia asioita.
LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja-muuntokoulutukseen kuuluvana kehittämistehtävänä toteutettiin SPR:n Lahden vastaanottokeskukselle puheeksi oton tueksi esite, jonka tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveydellisiä haasteita ja madaltaa tuen piiriin hakeutumista maahanmuuttajien keskuudessa. Kehittämistehtävän myötä opimme vastaanottokeskusten toiminnasta ja maahanmuutosta prosessina sekä maahanmuuttajien mieltä kuormittavista tekijöistä, voimavaroista ja kulttuurisensitiivisestä työotteesta.
Kirjoittajat
Hanna Kämäräinen, Salla Soppi ja Milla Larjo opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja-muuntokoulutuksessa.
Anja Liimatainen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Castaneda, A., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Mäki-Opas, J., Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%CC%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Lehti, V. 2019. Mielenterveysongelmista kärsivän maahanmuuttajan kohtaaminen. HUS. Viitattu 13.2.2023. Saatavissa http://arvosta.fi/wp-content/uploads/2019/05/Venla-Lehti-Mielenterveysongelmista-k%C3%A4rsiv%C3%A4n-maahanmuuttajan-kohtaaminen.pdf
Suomen mielenterveys ry. 2022. Maahanmuutto on iso elämänmuutos. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/miten-sopeutua-uuteen-maahan/maahanmuutto-on-iso-elamanmuutos/
THL. 2023a. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Maahanmuuttaneiden mielenterveys. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttaneiden-mielenterveys
THL. 2023b. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Tuen tarpeen tunnistaminen. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttaneiden-mielenterveys/tuen-tarpeen-tunnistaminen
THL. 2023c. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Mielenterveyden puheeksi otto. Viitattu 1.2.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttaneiden-mielenterveys/tuen-tarpeen-tunnistaminen/mielenterveyden-puheeksiotto
WOKANDAPIX. 2017. Mielenterveys, puiset laatat. Pixabay. Viitattu 14.2.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mielenterveys-puiset-laatat-2019924/
