Maksaminen kivijalkakaupassa on kokenut valtavan murroksen viime vuosina. Perinteinen käteisen käyttö on vähentynyt, ja tilalle on tullut monenlaisia uusia maksutapoja. Tämä muutos on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia niin kauppiaille kuin kuluttajillekin. Miten kivijalkakaupoissa maksaminen on muuttunut, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuudessa?
Käteisen käyttö on vähentynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2020 vain 15 % kaikista maksuista tehtiin käteisellä, kun vielä vuonna 2016 vastaava luku oli 30 % (Suomen Pankki 2021). Tämä trendi on nähtävissä myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Ruotsissa käteisen käyttö on vähentynyt niin paljon, että maa on lähes käteisettömän yhteiskunnan kynnyksellä (Arvidsson 2019).
Korttimaksamisen rinnalle on tullut mobiilimaksaminen, joka on kasvattanut suosiotaan nopeasti. Mobiilimaksamisen etuja ovat nopeus, helppokäyttöisyys ja turvallisuus. Esimerkiksi Apple Pay ja Google Pay ovat yleistyneet Suomessa, ja niiden käyttö on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa (Finanssiala 2021).
Tekoäly mullistaa maksamista
Tekoäly on mullistamassa myös maksamista kivijalkakaupassa. Sam’s Club -tukkuliikkeen kokeilu Yhdysvalloissa on hyvä esimerkki tästä. Siellä tekoälyjärjestelmä ottaa kuvan ostoskärrystä ja vertaa sitä automaattisesti kuittiin. Tämä nopeuttaa kassatapahtumaa huomattavasti ja vähentää virheitä sekä hävikkiä (Morgan 2024).
Myös itsepalvelukassat ovat yleistyneet kivijalkakaupassa. Ne tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden hoitaa ostoksensa nopeasti ja ilman jonottamista. Kauppiaille itsepalvelukassat tuovat säästöjä henkilöstökuluissa ja mahdollistavat resurssien kohdentamisen muihin tehtäviin. Itsepalvelukassojen käyttö on kasvanut Suomessa nopeasti: jo 70 % päivittäistavarakaupoista tarjoaa itsepalvelukassoja asiakkailleen (Päivittäistavarakauppa ry 2024).
Lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat ovat nouseva trendi myös kivijalkakaupan maksamisessa. Vaikka niiden käyttö on vielä vähäistä, jotkut kaupat ovat alkaneet hyväksyä bitcoinin kaltaisia kryptovaluuttoja maksuvälineenä. Tämä trendi voi tulevaisuudessa muuttaa merkittävästi maksamisen käytäntöjä (Diedrich 2016).
Haasteita ja mahdollisuuksia
Uudet maksutavat tuovat mukanaan myös haasteita. Tietoturva ja yksityisyydensuoja ovat entistä tärkeämpiä, kun maksaminen digitalisoituu. Kauppiaiden on investoitava turvallisiin järjestelmiin ja koulutettava henkilökuntaansa uusien maksutapojen käytössä. Lisäksi on huomioitava, että kaikki asiakkaat eivät välttämättä ole valmiita tai halukkaita siirtymään uusiin maksutapoihin. Erityisesti vanhemmat ikäryhmät saattavat kokea digitaalisen maksamisen haastavaksi (Dahlberg ym. 2015).
Samalla uudet maksutavat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia. Ne voivat nopeuttaa kassatapahtumia, vähentää virheitä ja parantaa asiakaskokemusta. Esimerkiksi mobiilimaksaminen mahdollistaa personoidut tarjoukset ja kanta-asiakasohjelmat, jotka ehkä lisäävät asiakasuskollisuutta (Taylor 2016).
Tulevaisuudessa voimme nähdä entistä innovatiivisempia maksutapoja. Biometriset maksut, kuten sormenjälki- tai kasvojentunnistusmaksut, ovat jo testausvaiheessa joissain maissa. Ne voisivat tarjota entistä sujuvamman ja turvallisemman tavan maksaa ostokset (Jain ym. 2016).
Maksamisen murros kivijalkakaupassa jatkuu. Kauppiaiden on pysyttävä mukana kehityksessä ja tarjottava asiakkailleen monipuolisia maksutapoja. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että maksaminen on turvallista ja helppoa kaikille asiakasryhmille. Parhaimmillaan uudet maksutavat voivat luoda sujuvamman ja miellyttävämmän ostokokemuksen, joka houkuttelee asiakkaita kivijalkakauppaan verkkokauppojen sijaan.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, on lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa ja haluaisi maksaa itselleen sopivalla tavalla.
Lähteet
Arvidsson, N. 2019. Building a Cashless Society: The Swedish Route to the Future of Cash Payments. Springer Nature.
Frantisek_Krejci. 2019. Köyhyys, mustavalkoinen, tunne. Pixabay. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%B6yhyys-mustavalkoinen-tunne-4561704/
Dahlberg, T., Guo, J., & Ondrus, J. 2015. A critical review of mobile payment research. Electronic Commerce Research and Applications, 14(5), 265-284.
Diedrich, H. 2016. Ethereum: Blockchains, digital assets, smart contracts, decentralized autonomous organizations. Wildfire Publishing.
Finanssiala. 2021. Muutos maksutavoissa kertoo digitalisaation etenemisestä finanssialalla. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/69914535/muutos-maksutavoissa-kertoo-digitalisaation-etenemisesta-finanssialalla?publisherId=2060
Jain, A. K., Nandakumar, K., & Ross, A. 2016. 50 years of biometric research: Accomplishments, challenges, and opportunities. Pattern Recognition Letters, 79, 80-105.
Morgan, B. 2024. Big Companies Using AI to Revolutionize Customer Experience. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://blakemorgan.substack.com/p/big-companies-using-ai-to-revolutionize
Päivittäistavarakauppa ry. 2024. Päivittäistavarakauppa 2024. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://www.pty.fi/wp-content/uploads/2024/06/Paivittaistavarakauppa-ry-2024.pdf
Suomen Pankki. 2021. Maksuliiketilastot. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/maksuliiketilastot/
Taylor, E. 2016. Mobile payment technologies in retail: a review of potential benefits and risks. International Journal of Retail & Distribution Management, 44(2), 159‒177.
