Inspiroituneena erään podcastin jaksosta, jossa keskusteltiin TikTokista ja siellä ravintolavinkkien jakamisesta, kokosimme yhteen tiivistetysti, miksi ravintoloiden markkinoinnissa kannattaisi käyttää kuvia ja videoita entistä enemmän. TikTok kanavana on kiistanalaisuudessaankin hyvin suosittu, ja siellä käyttäjät jakavat ruokaan liittyen muun muassa erilaisia reseptejä ja ravintolavinkkejä.
Suomessa etenkin alle 30-vuotiaat gen Z -kohderyhmään kuuluvat kuluttavat muita enemmän digitaalista videosisältöä (Statista 2024), mutta eivät 25–44-vuotiaat jää huonommaksi. Heistä yli 90 % seuraa videosisältöjä (Tilastokeskus 2021). Lyhytvideoita voi hyödyntää myös esimerkiksi Instagramissa, joten välttämättä ei tarvitse luoda uutta somekanavaa. Kokemuksia TikTokista kiinnostuneille on saatavissa esimerkiksi eHospitality-blogista (Murto 2023).
Ravintolassa käyminen on kallistunut inflaation myötä (esim. Hiilamo & Huttunen 2023), joten ravintolakäynniltä halutaan saada enemmän irti, ja täten ennakko-odotusten rooli on merkittävä. Asiakkaat haluavat tietää ennakkoon, millainen kokemus heitä odottaa, kun he vierailevat ravintolassa. Näin ollen videoilla ja kuvilla kannattaa välittää ravintolan tunnelmaa ja ilmapiiriä houkutellakseen uusia kävijöitä. Ennakkoon voidaan haluta tietää esimerkiksi, miten hienosti ravintolaan tulisi pukeutua tai minkä kokoisia annokset ovat. Laadukkaat kuvat annoksista voivat parhaimmillaan saada asiakkaan haluamaan kokeilla jotain uutta ja varaamaan pöydän ravintolasta.
Hyvin toteutettu visuaalinen sisältö voi auttaa ravintolaa erottautumaan kilpailijoistaan. Videoilla ja kuvilla voi kertoa tarinoita vaikkapa raaka-aineiden alkuperästä, yrityksen vastuullisuudesta, ravintolan perustamisesta tai henkilökunnan esittelyitä. Tarinoiden avulla ravintola voi luoda syvemmän yhteyden asiakkaisiinsa ja herättää potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen. Näin voidaan myös personoida tekemistä ja luoda tunnetta, että omasta työstä ollaan ylpeitä.
![[ALT-teksti: Kauniisti katettu koristeellinen buffet-pöytä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/03/225_2024_Makumatka-alkaa-katseella-ja-jatkuu-maulla-1024x623.jpg)
Sosiaalinen media hyötykäyttöön
Somella on merkittävä rooli ravintolakohteen päätöksen kanssa; usein sieltä löytää enemmän tietoa paikasta kuin yrityksen nettisivuilta (Hwang ym. 2021). Somemarkkinointi vaatii jatkuvaa kokeilua ja asiakkaiden reaktioiden seuraamista. Hienosäätämällä omaa viestintää kannattaa pyrkiä varmistamaan, että toteutettu visuaalinen sisältö resonoi kohdeyleisön kanssa.
Hyvä vinkki on käyttää visuaalisia asiakasarvioita eli kuvia asiakkaiden kirjoittamista positiivisista kommenteista tai jakaa kuvia asiakkaiden tyytyväisistä kokemuksista ravintolassa. Somen hyödyntäminen vaatii jatkuvaa päivittämistä ja monipuolista visuaalista sisältöä, jotta seuraajat pysyvät kiinnostuneina ja toisaalta myös houkuttelee uusia asiakkaita. Mikäli postausten tekeminen ei ole niin luontevaa, kannattaa harkita influenssereiden eli vaikuttajien hyödyntämistä. Etenkin jos ravintola haluaa tavoitella nuoria aikuisia, sillä he seuraavat aktiivisesti vaikuttajia ja toimivat heidän suositustensa mukaisesti (Statista 2024).
Joten rohkeasti kokeilemaan uusia ideoita ja seuraamaan niiden ”purevuutta” analytiikan avulla! Tarvittaessa siihen voi myös saada tukea ja apua esimerkiksi opiskelijayhteisöistä tai hankkeiden järjestämistä tilaisuuksista.
Maria Murto toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana matkailuaiheisissa hankkeissa ja on työskennellyt aikaisemmin matkailu- ja ravitsemisalalla. Ravintola-alan kokemusta löytyy hyvin erilaisista paikoista kahviloista konserttitarjoiluun.
Johanna Laine toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä matkailuaiheisissa hankkeissa ja on toiminut aiemmin matkailu- ja ravintola-alan yrittäjänä.
Lähteet
Hiilamo, E.-A. & Huttunen, S. 2023. Ravintoloissa käyminen on kallistunut eniten Uudellamaalla, asuminen Länsi-Suomessa – tältä inflaatio näyttää eri puolilla Suomea. Yle. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20039456
Hwang, J., Eves, A., & Stienmetz, J. L. 2021. The Impact of Social Media Use on Consumers’ Restaurant Consumption Experiences: A Qualitative Study. Sustainability (Basel, Switzerland), 13(12), 6581-. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su13126581
Murto, M. 2023. Aloittelijan TikTok-vinkit matkailualan yrittäjälle. eHospitality – 3 AMKia, 2 hanketta, keskiössä empatia ja vieraanvaraisuus verkossa -blogi 28.8.2023. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ehospitality/aloittelijan-tiktok-vinkit-matkailualan-yrittajalle/
Statista. 2024. Target audience: Gen Z / Generation Z in Finland. Statista Consumer Insights report.
Tilastokeskus. 2021. Ajankäyttö. Helsinki: Tilastokeskus Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.stat.fi/julkaisu/cl8ipicxx123r0bw2oxe42g8i
