OECD:n PISA-tutkimuksessa osaamistason heikkeneminen on näkynyt nuorilla nimenomaan lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Huolestuttavaa on maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden oppimistulosten erojen kasvaminen OECD vertailumaita suuremmiksi. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019, 122–125.) Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen vuoden 2021 tutkimuksessa on laskenut ja eriytynyt verrattuna edellisiin tutkimuksiin (Pietiläinen 2021).
Jatko-opintoihin siirtymisessä on oleellista se, onko henkilöllä taustalla ylioppilastutkinto vai ammatillinen tutkinto. Ammattikorkeakouluissa opiskelevista 26 %:lla on pohjakoulutuksena ammatillinen perustutkinto, yliopistoissa opiskelevista kahdella prosentilla. (Tilastokeskus 2022.)
Insinööriliiton kannanoton mukaan matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian osaaminen täytyy saada nousuun, jotta tekniikan alan tulevaisuus saadaan turvattua (Ranta 2022). Kun opiskelijat luottavat omiin kykyihin ja ovat motivoituneita, he menestyvät matematiikassa parhaiten (Niemi ym. 2021, 458).
KoKo – Kohti Koulutusta -hanke vastaa haasteisiin
Näiden haasteiden ratkaisemiseen tähtää KoKo – Kohti Koulutusta -hanke, joka alkoi helmikuussa 2023. Hankkeessa mukana olevat kolme ammattikorkeakoulua LAB, XAMK ja Oamk kehittävät yhteistyössä toimintamallin, jossa parannetaan heikoimmassa asemassa olevien matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja sitä kautta pääsyä jatko-opintoihin. Tarvitaan uusia tukitoimia oppimiseen sekä laadukasta materiaalia, jossa hyödynnetään digitaalisia menetelmiä.
Hankkeessa tuotetaan materiaalia, joka tukee ammatillisella toisella asteella opiskelevia, jotka suunnittelevat jatko-opintoja esimerkiksi tekniikan alalla, mutta myös jo toiselta asteelta valmistuneita, jotka kiinnostuvat jatko-opinnoista myöhemmin. Materiaali tulee avoimesti tarjolle kaikille mahdollistamaan itsensä kehittämisen ja oman opiskelupolun löytämisen kohti työelämää.
Oppimisen tukeminen ja verkko-opetuksen kehittäminen
Hankkeessa tavoitteena on löytää keinoja itsesäätelytaitojen kehittämiseen verkkokursseilla opiskelijaprofilointia hyödyntämällä. Itsesäätelyä, joka on omien tunteiden säätelyä ja kykyä ottaa vastuuta omasta toiminnasta, voi kehittää erilaisesta lähtötasosta huolimatta (Trogen). Tavoitteena on myös yksilöllisen oppimisen kehittäminen ja motivaation lisääminen luonnontieteellis-matemaattisissa aineissa, mikä parantaa oppimistuloksia.
Opettajille tuotetaan laaja materiaalipankki opetuksen tueksi. Valmentavia verkkokursseja varten luodaan laadukasta video/AR-materiaalia sekä käytetään nykyaikaisia, digitaalisia menetelmiä, jotka mahdollistavat laskentatehokkaiden matemaattisten ohjelmistojen käytön harjoitustehtävien laatimiseen ja opiskelijoiden vastausten tarkistamiseen. (KoKo 2023.) Tutkimusten mukaan verkko-opetuksella opetukseen saadaan lisäarvoa monipuolisuudella ja mm. geometrian opetusta havainnollistamalla. Tietotekniikan avulla voidaan asioita esittää tavalla, joka ei ole mahdollista perinteisessä opetuksessa. (Kortetmäki 2010, 99–100.) Digitaalisten menetelmien avulla luodaan uusi lähestymistapa luonnontieteellis-matemaattisten aineiden opiskeluun ja sillä saadaan aikaan motivaatiota ja innostusta myös jatko-opintoihin (KoKo 2023.)
Kirjoittajat
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa KoKo – Kohti Koulutusta ja Tekoäly tutuksi -hankkeissa projektipäällikkönä.
Henry Lähteenmäki työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK) lehtorina.
Jarkko Hurme työskentelee Oulun (Oamk) ammattikorkeakoulussa yliopettajana.
Lähteet
geralt. 2021. Nainen, portaat, ura, liikenainen, koulutus, opetus. Pixabay / CCO. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-6583628/
Kahvi. 2019. Verkossa, kurssi, opettaja, koulutus, internet. Pixabay / CCO. Viitattu. 4.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-4668930/
Kortetmäki, M. 2010. Lisäarvoa matematiikan opetukseen verkosta? Opetuskokeilu Turun ammattikorkeakoulussa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 94. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522161413.pdf
Niemi, L., Metsämuuronen, J., Hannula, M. & Laine, A. 2021. Matematiikan parhaiden osaajien siirtyminen toiselle asteelle: koulutusvalinnat ja matematiikan osaamisen kehittyminen. LUMAT General Issue. Vol 9 (1), 457–494. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.31129/LUMAT.9.1.1511
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. PISA-tutkimus ja tulokset 2018. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://okm.fi/pisa-2018
Pietiläinen, V. 2021. Matematiikan osaamisen taso on laskenut ja eriytynyt. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://karvi.fi/2021/12/09/matematiikan-osaamisen-taso-on-laskenut-ja-eriytynyt/
Ranta, E. 2022. Insinööriliitto arvostelee kipakasti peruskoulua: “Tilanne on kestämätön”. Taloussanomat. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009398184.html
Tilastokeskus. 2022. Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen (verkkojulkaisu). ISSN=1799–4500. Helsinki. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://stat.fi/tilasto/khak
Trogen, T. Mitä on itsesäätely? Erityisvoimia. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://erityisvoimia.fi/kuormituksen-vahentamisen-keinot/nain-autat-lasta-itsesaatelyyn/
Linkit
Linkki 1. LAB. 2023. KoKo – Kohti Koulutusta. Projekti. Viitattu 23.2.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kohti-koulutusta
