Miestämö ‒ hybridillä työelämään -hanke (LAB 2022) haastatteli työttömiä miehiä sekä työllisyysasiantuntijoita tarkoituksenaan pohtia miesten työttömyyteen johtaneita syitä. Erityisesti haastatteluissa nousivat esille miesten varhaiset kokemukset miehenä elämisestä ja paineet miessukupuoleen liitetyn roolin täyttämisestä.
Miehen mallin on todettu siirtyvän sukupolvelta toiselle. Aiemmin miestä saatettiin rangaista, jos tämä oli liian heikko tai pehmeä. Miesrooliin on vuosikymmeniä liitetty erilaisia rajoitteita ja odotuksia; miehen on odotettu kykenevän fyysiseen työhön, tuomaan leipää pöytään ja samalla kantamaan tietynlaista miehistä auraa ympärillään (Vilpponen 2016). Kova, kilpailuviettinen ja aggressiivinen toiminta kuuluvat perinteisen miehen ominaisuuksiin (Tiessalo 2019).
Vääränlainen poika
Haastatelluista miehistä moni koki, että jo heidän ollessaan kouluikäisiä vanhemmat odottivat heiltä tietynlaista käyttäytymistä miessukupuolen perusteella. Esimerkiksi harrastukset valittiin ns. pojille sopiviksi: ”Olin vääränlainen poika. Aina kun mentiin luistelemaan, niin se jääkiekkomaila pistettiin käteen, vaikka en olisi halunnut.”
Jotkut kertoivat kokeneensa jopa koulukiusaamista, sillä eivät kyenneet sopeutumaan vahvan miehen muottiin: ”Olen sellainen ihminen, että en tykkää väkivallasta enkä riitelystä, jonka vuoksi kiusaajat näkivät minut helppona kohteena.” Eräs miehistä oletti, että olisi tullut hyväksytyksi kaveriporukkaan, jos olisi osallistunut tappeluun. Hän ei kokenut olevansa sellainen.
Jos tällaiset miehenä elämisen normit asetetaan jo lapsuudessa, luodaan hyvin kapea tie kulkea. Tilaa itsensä toteuttamiselle ei jää. Itsetuntemus ja itsensä hyväksyminen olisi kuitenkin avainasia koko elämänkulun kannalta; mitä paremmin tunnistaa ominaisuuksiaan, sitä taitavammin niitä voi käyttää elämässään ja ihmissuhteissaan (Mieli.fi 2022).
Mikä neuvoksi?
Miesten haastattelut johdattivat pohtimaan heidän työttömyytensä juurisyitä. Ihmisillä on lähtökohtaisesti sosiaalinen tarve kuulua joukkoon. Se kuuluu psykologisen turvallisuuden perustaan (Ikonen 2017). Kokemukset joukkoon kuulumattomuudesta sekä erilaisuuden pelko saattavat johtaa siihen, että totutaan elämään muiden odotusten mukaisesti; valitaan koulutus toisen johdattelemana ja työskennellään itselle väärältä tuntuvassa ammatissa. Pahimmillaan saatetaan tilanteen seurauksena ajautua lopulta pois työelämästä.
Voivatko nämä työttömien miesten varhaiset kokemukset vastoin omien intressien mukaan elämisestä jopa vaikuttaa nykypäivänä heidän opiskelu- ja työelämässään?
Miestämö-hankkeessa (LAB 2022) on huomattu, että osa miehistä tarvitsee lisää tukea erityisesti jatkuvan oppimisen ja teknologisen kehityksen tuomien hyötyjen hahmottamiseen. Digitaalisia taitoja on, mutta niitä ei välttämättä osata hyödyntää esimerkiksi oman osaamisen näyttämiseen tai opintoihin.
On arvioitu, että työmarkkinoiden tehtävärakenne muuttuu merkittävästi. Matalan koulutustason työtehtävien osuus laskee noin 5 %, kun samaan aikaan korkean koulutuksen työtehtävien osuus kasvaa. On siis kehitettävä edelleen osaamisen kehittämisen malleja, sujuvampia malleja koulutukseen ja kannustettava erityisesti miehiä oman osaamisen kehittämiseen. (Leveälahti 2022.)
Kirjoittajat
Tiia Saareks opiskelee sosionomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Harri Sarjanoja toimii Miestämö – hybridillä työelämään -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ikonen, I. 2017. Tunnistatko itsesi näistä merkeistä? Saatat olla miellyttäjä – näin pääset siitä eroon. Duunitori. Viitattu 30.8.2022. Saatavissa https://duunitori.fi/tyoelama/miellyttaminen-miellyttaja/
LAB. 2022. Miestämö – hybridillä työelämään. Hanke. Viitattu 30.8.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/miestamo-hybridilla-tyoelamaan
Leveälahti, S. 2022. Valtakunnalliset osaamiskapeikot – ennakointituloksia ja tilannekuva 2022. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Viitattu 2.6.2022. Saatavissa https://jotpa.fi/fi/julkaisut/?get_page=fileviewer&file=https://jotpa.fi/openfile/MTY0NzQ5NzMwMl9KT1RQQSBWYWx0YWt1bm5hbGxpc2V0IG9zYWFtaXNrYXBlaWtvdCDigJMgZW5uYWtvaW50aXR1bG9rc2lhIGphIHRpbGFubmVrdXZhIHZ1b2RlbGxlIDIwMjIucGRm.
Mieli.fi. 2022. Suomen Mielenterveys ry. Tutustu itseesi. Viitattu 5.9.2022. Saatavissa https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/itsetuntemus-ja-itsetunto/tutustu-itseesi/
niekverlaan. 2014. Verlaan, N. Näppäimistö, painiketta. Pixabay. Viitattu 5.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/n%c3%a4pp%c3%a4imist%c3%b6-painiketta-n%c3%a4pp%c3%a4int%c3%a4-417090/
Tiessalo, P. 2019. Amerikan psykologiyhdistys: Perinteinen miehen malli vahingoittaa monia miehiä ja poikia. Yle.fi. Viitattu 5.9.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-10616219
Vilpponen, S. 2016. Miehillä menee paremmin kuin koskaan ennen – Uuteen monimuotoiseen miehen rooliin on silti vaikeuksia sopeutua. Yle.fi. Viitattu 30.8.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-9034231
