YK:n jäsenvaltioiden laatimat kestävän kehityksen tavoitteet (United Nations 2025) toimivat perustana hallitusten ja jäsenmaiden vastuullisuustoimille. Suomessa kestävän kehityksen toimikunta ohjaa ja seuraa Suomen tasolla kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista.
Kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvään koulutukseen on kohdennettu rahoitusta EU:n toimesta. LAB- ja Laurea ammattikorkeakoulujen VALIOT-hankkeessa (LAB 2025; VALIOT 2025) järjestetään pk-yrityksille kohdennettua vastuullisuuteen liittyvää koulutusta, jossa esimerkiksi Yritysvastuun perusteet -opintojaksolla käsitellään muun muassa Suomen kestävän kehityksen tiekarttaa. Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi maaliskuussa 2022 uuden strategian vuosille 2022–2030. Suomelle asetetun strategian nimi on sen vision mukaisesti Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi vuosille 2022-2030.
Strategia pohjautuu kuudelle, vuonna 2021 toteutetussa osallistavassa kestävän kehityksen tiekarttatyössä hahmotellulle muutosalueelle, joita ovat (Kestävä kehitys 2025):
- Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
- Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
- Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
- Kestävä energiajärjestelmä
- Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
- Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö.
Kestävän kehityksen tilanne Suomessa
Opetusministeriön tilastojen mukaan Suomi on YK:n SDG-indikaattorien mukaan kärjessä kestävän kehityksen maavertailussa. Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa monia Agenda 2030 -tavoitteita, jotka liittyvät sosiaaliseen tai taloudelliseen kestävyyteen. Vastaavasti Suomen suurimmat haasteet liittyvät ekologisen kestävyyden tavoitteisiin. Suomen suurimpia haasteita on tavoitteissa 2; Ei nälkää, 12; Vastuullista kuluttamista ja 13; Ilmastotekoja. (Opetushallitus 2025)
Tavoitteessa 10; Eriarvoisuuden vähentäminen, tilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan. Kestävyystutkimuksessa nähdään juuri eriarvoisuus ja sen lisääntyminen keskeisenä haasteena kestävälle kehitykselle. (Opetushallitus 2025)
Rajavuoren (2024) mukaan tällä hetkellä vaarana on itseään vahvistavan noidankehän muodostuminen, jossa useat erilaiset kriisit vahvistavat toinen toistaan ja siten lisäävät ihmisten eriarvoisuutta. Useat samanaikaiset kriisit lisäävät eriarvoisuutta ja vaikuttavat eri lailla eri väestöryhmiin ja korostavat jo olemassa olevia rakenteellisia eroja yhteiskunnassa. (Rajavuori 2024) Viimeaikaisten hallitusten uudistusten myötä on myös esitetty huolta, että eriarvoisuus tulee entisestään lisääntymään Suomessa (esim. Eskelinen 2024), mikä on puolestaan ristiriidassa Suomen määrittelemien muutostavoitteiden kanssa, joihin Suomi sitoutui vuonna 2022.
Mainittakoon, että Suomi on määritellyt seuraavat läpileikkaavat periaatteet kestävän kehityksen tiekartan mukaiselle toteuttamiselle; 1) oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen; 2) koko yhteiskunnan osallistaminen ja osallisuus; 3) heikoimmassa asemassa olevien korostettu huomioiminen (Leave no one behind); 4) pitkäjänteisyyden ja politiikkajohdonmukaisuuden varmistaminen; sekä 5) globaalin vastuun kantaminen. (Kestävä kehitys 2025).
Keskustelua yritysvastuusta
EU:n komissio teki helmikuussa 2025 Omnibus 1 -aloitteen yritysvastuudirektiivin ja asetusten helpottamiseksi. (Euroopan komissio 2025). Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle sitä koskevan U-kirjeen huhtikuun lopussa 2025. Komission ehdottamien direktiivi- ja asetusehdotukset tavoittelevat kestävyysraportoinnin tehostamista ja sen lähestyttävyyden helppoutta, yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoitteiden sekä hiilirajamekanismin yksinkertaistamista ja tehostamista. (Valtioneuvosto 2025).
Helmi-huhtikuun 2025 aikana esimerkiksi LinkedIn-alustalla Omnibus 1 -aloitetta kommentoineet EU:ssa työskentelevät virkamiehet sekä yritysten edustajat ovat tuoneet esille jo tehtyjä yritysvastuuseen ja sitä käsitteleviin direktiiveihin ja asetuksiin toimenpiteitä sekä niiden myönteistä merkitystä liiketoiminnalle. Yritysten edustajat ovat myös kyseisellä alustalla todenneet pidättäytyvänsä asioiden edistämisestä, kunnes EU:n parlamentti sekä edelleen kansalliset lainsäätäjät vahvistavat yrityksiä koskevat direktiivit, lait ja asetukset.
Kirjoittajat
Terhi Saarijärvi (e. Tuominen) (KTT) työskentelee TKI-asiantuntijana Vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän arvonluomisen tutkimusryhmässä LAB-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän toimii opettajana VALIOT-hankkeessa.
Suvi Siven työskentelee lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä opettajana VALIOT-hankkeessa.
Lähteet
Eskelinen, S. 2024. Hallituksen toinen budjetti jatkaa epäoikeudenmukaista linjaa. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa Hallituksen toinen budjetti jatkaa epäoikeudenmukaista linjaa – Seppo Eskelinen
Euroopan Komissio. 2025. Omnibus 1. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://commission.europa.eu/publications/omnibus-i_en
Kestävä kehitys. 2025. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa Agenda2030 -toimintaohjelma | Kestävä kehitys
LAB. 2025. VALIOT – Vastuullisuus- ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen pk- ja startup-yritysten henkilöstölle. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valiot
mehrunissa. 2015. Ympäristötietoisuus. Pixabay. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ymp%C3%A4rist%C3%B6tietoisuus-679668/
Opetushallitus. 2025. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa Kestävän kehityksen tilanne Suomessa | Opetushallitus
Rajavuori, A. 2024. Eriarvoisuuden tila Suomessa. Kalevi Sorsa säätiö. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa Eriarvoisuus_2024.indd
United Nations. 2025. Sustainable Development. Viitattu 29.4.2025 Saatavissa THE 17 GOALS | Sustainable Development
VALIOT. 2025. Hanke. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa VALIOT
Valtioneuvosto. 2025. Valtioneuvoston U-kirjelmä U 13/2025 vp. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_13+2025.aspx
