Mikä on kaksikielisen varhaiskasvatuksen rooli globalisoituvassa maailmassa?

Kaksikielisyys on yleinen ilmiö eri puolilla maailmaa. Meille suomalaisille kyseessä on tavallinen ilmiö, olemmehan kaksikielinen maa. Lainsäädännössämme kielivähemmistöillä, kuten saamelaisilla, on turvanaan erityisasema, jolla pyritään estämään kielen häviäminen ja turvaamaan kielivähemmistöjen oikeuksia. Näiden lisäksi Suomi ja muu maailma koko ajan globalisoituvat. Tämä näkyy kulttuurien rajojen hämärtymisenä, kielten leviämisenä uusille alueille sekä kulttuurien tapojen ja tottumusten kulkeutumisena kauemmas. Kaksikielisyyden lisääntyessä kaksikielisellä varhaiskasvatuksella on tulevaisuudessa enemmän kysyntää ja kenties tarvetta.

Kaksikielisen varhaiskasvatuksen kieltä ja kieltenopetusta ohjaavat pitkälti varhaiskasvatuslaki (2018)  ja valtakunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet (Opetushallitus 2018). Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteissa määritellään varhaiskasvatuksen tehtäväksi muun muassa lasten kielellisten valmiuksien ja taitojen sekä kielellisten identiteettien kehittymisen vahvistaminen. Lisäksi tarkennetaan kaksikielisen varhaiskasvatuksen toteutusta. Kaksikielinen varhaiskasvatus jaetaan laajamittaiseen ja suppeampaan. Suppeamman kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on herättää lasten kiinnostus ja positiivinen asenne kieliä kohtaan, kun taas laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteena on pyrkiä luomaan lapsille valmiuksia toimia kaksi- tai monikielisessä ympäristössä. (Opetushallitus 2018, 40, 51.)

Kaksikielinen varhaiskasvatus tarkastelun kohteina

Opinnäytetyössä (Vanhala 2021) käsiteltiin kaksikielisyyttä ja kaksikielistä varhaiskasvatusta. Lasten kaksikielisyyttä lähestyttiin kielenkehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen näkökulmista. Kaksikielisestä varhaiskasvatuksesta selvitettiin keskeisimmät säädökset, toteutustavat ja kaksikielistä varhaiskasvatusta tukevan pedagogiikan periaatteet. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Kotkan Englanninkielinen leikkikoulu. Päiväkodin lasten perheille lähetettiin Webropol-kysely, jossa kysyttiin perheiden kokemuksia kaksikielisyydestä, kaksikielisestä varhaiskasvatuksesta ja Kotkan Englanninkielisen leikkikoulun toiminnasta. Kyselyn vastausprosentti oli 66,7 %.

Kyselyn tuloksista selvisi, että monissa perheissä puhuttiin kahta tai useampaa kieltä. Muutama perhe koki olevansa kaksi- tai monikulttuurinen perhe. Perheet valitsivat lapselleen Kotkan Englanninkielisen leikkikoulun pääosin englannin kielen takia, mutta valintaan vaikuttivat myös muun muassa monikulttuurisuuden arvostaminen, perheen matkustelu ja päiväkodin hyvä maine. Perheet kokivat kielikylpyopetusmenetelmän tukeneen lapsensa englannin kielen kehitystä, mutta kaksikielisen varhaiskasvatuksen ei kuitenkaan nähty vaikuttaneen lapsen suomen kielen taitoon. Perheet olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin varhaiskasvatukseen. Päiväkodin kielikasvatuksen kehitystarpeeksi nähtiin kuitenkin englannin kielen käytön lisääminen.

Lähteet

Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. [Viitattu 14.11.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Vanhala, J. 2021. Kaksikielisyys ja kaksikielinen varhaiskasvatus Kotkan Englanninkielisessä leikkikoulussa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 14.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620400

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. [Viitattu 14.11.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540