Mikrovideot yleisön aktivoinnissa

Nykyään ihmisillä on runsaudenpula eri medioista, kun suoratoistopalvelut mahdollistavat sisällön striimaamisen kellon ympäri. Jatkuva visuaalinen ärsyke- ja informaatiotulva onkin linkitetty laskevaan huomiokykyyn (Simon 20015, 30‒31) sisällöntuottajien kilpaillessa klikkauksista ja videokatseluista. Yritykset, mutta myös samalla koulutusorganisaatiot joutuvat kamppailemaan potentiaalisten asiakkaiden huomiosta.

Kuva 1. Kilpailu median käyttäjien huomiosta ja ajasta on ankaraa. (Carsterns-Peters 2017)

Kamppailu katsojista

LAB-ammattikorkeakoulun Digital Innovation Hub -hankkeessa (LAB 2021a) painittiin saman ongelman kanssa. EAKR-rahoitteista DIH-hanketta toteutettiin ajalla 29.5.2019 – 31.12.2021, ja yhtenä sen tarkoituksena oli aktivoida paikallisia pk-yrittäjiä digitalisaation omaksumisessa. Koronapandemian vuoksi alun perin suunnitelleet perinteiset seminaarit jouduttiin korvaamaan digivälineiden avulla striimatuilla webinaareilla sekä muilla erilaisilla videotallenteilla. Ensimmäinen varsinainen webinaaritallenne ladattiin YouTube-palveluun 13.10.2020, ja sillä oli kyseisenä päivänä 23 katsojaa. Seuraavien parin päivä aikana katsojatilastot tippuivat kuitenkin jo lähelle nollaa. Huolettavampana statistiikkana oli, että keskimääräinen katselukerran kesto oli ainoastaan noin 11% koko webinaarin kestosta. Sama trendi toistui myös muun sisällön kohdalla. Ensimmäisen päivän katsojamäärissä suosituimmat videot olivat e-urheilu- ja verkkokauppa-aiheiset podcast-lähetykset, mutta nämäkään eivät saaneet kuin noin 20% keskimääräisiä katseluaikaa.

Nyrkkisääntönä hyvälle keskimääräisen katselukerran kestolle alan tyypillinen standardi on, että noin puolessavälissä videon kestoa aletaan menettää katsojia (James 2020), jolloin kriittisen sisällön olisi hyvä sijoittua videon alkupuolelle. DIH-hankkeen sisällöntuotannon kannalta haastava tilanne oli se, että suuri osa hankkeen tuottamista sisällöistä oli koulutusluonteista, minkä takia videoiden varsinainen arvokas sisältö sijoittui luontevasti leikkeen loppupuolelle.

Ratkaisuna mikrovideot

Ratkaisuksi tähän kokeiltiin mikrovideoita, eli lyhyitä tietoiskumaisia videoita, joiden katsomiseen ei joudu sitoutumaan pitkäksi aikaa. Videosarjan nimeksi tuli Digitalisaatio noin 60 sekunnissa (LAB 2021b). Sarjan tarkoituksena oli tarjota pieniä makupaloja digitalisaation hyödyntämisestä sillä ajatuksella, että vaikka yksittäinen video onkin lyhyt, jaksavat asiakkaat katsoa sen kuitenkin kokonaan läpi. Kun videosarjasta muodostuu yksi teemallinen kokonaisuus, saadaan nettona asiakas altistettua suuremmalle prosentille sisällöstä verrattuna siihen, mihin yksittäinen pitempi video pystyy.

Alt-teksti: Digitalisaatio noin 60 sekunnissa -videosarjan statistiikka YouTubesta — Kuva 2. YouTuben statistiikasta nähdään, kuinka Digitalisaatio noin 60 sekunnissa -videosarjan jaksoja katsottiin usein noin 3/4 kokonaiskestosta. (Kuva: Jaani Väisänen)

YouTuben statistiikkoja seuraamalla huomattiin, kuinka mikrovideosarjat todella nostivat keskimääräistä katseluaikaa noin 50%:iin asti. Vaikka videosarjan videot liittyivät toisiinsa ainoastaan teeman puolesta, ei olisi mahdotonta toteuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi yhtä 10 minuutin mittaista opetusvideota viidessä kahden minuutin pätkässä. Näin kokemuksen perusteella saadaan parempi nettoaktiivisuus ja -seuranta ympäristöissä, joissa kilpaillaan jatkuvasti muiden sisällöntuottajien kanssa.

Kirjoittaja

Jaani Väisänen, lehtori, FT, opettaa ja tutkii digitaalista liiketoimintaa LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimi Digital Innovation Hub -hankkeen (LAB 2021a) projektipäällikkönä.