Euroopan komission Green Dealin osana esitettyjen, vuosille 2030 ja 2050 kohdistuvien, ilmastotavoitteiden tueksi valmisteltujen säädösten nojalla tekstiilimateriaali luokitellaan erilliskerättäväksi materiaaliksi. Erilliskeräyksellä tekstiilikuidun kiertotaloutta pyritään parantamaan, ja sen myötä alentamaan tekstiiliteollisuuden ilmastopäästöjä. (Euroopan komissio 2023; Valtioneuvosto 2021, 53, 56–58, 64–68.) Suomessa poistotekstiilin erilliskeräys käynnistettiin vuoden 2023 alusta.
Tekstiilien kiertotalouden lisääntymisen rinnalla kasvaa myös muoviteollisuuden kiertotalous. Koska valtaosa tekstiileistä on tekokuituihin kuuluvaa keinopolymeeripohjaista materiaalia, linkittyvät materiaalikierrot osittain yhteen. Muovien elinkaaren loppupään voi osittain kääntää tekstiiliteollisuuden kehtoon; muun muassa Reima tuottaa polyeteenitereftalaatti- eli tuttavallisemmin PET-juomapulloista valmistettuja kierrätyskuitutuotteita. (Reima 2020.)
Muovia voidaankin pitää monin tavoin yhtenä tärkeänä suunnannäyttäjänä kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Euroopan muovistrategian mukaisesti kaikki markkinoilla oleva pakkausmuovi tulisi olla kierrätykseen soveltuvaa materiaalia vuodesta 2030 lähtien (Euroopan komissio 2018, 5). Samanlaisia rajoituksia on asetettu myös tekstiileille, sillä Euroopan tekstiilistrategia vuodelle 2030 on vastikään julkaistu. Tekstiilistrategian tarkoituksena on ohjata tekstiilien valmistusta, käyttöä ja kierrättämistä kestävämpään suuntaan. Strategialla tavoitellaan pikamuodin poistamista muodista, ja samalla halutaan saattaa Euroopan markkinoille ainoastaan kestäviä, kierrätettäviä ja kierrätysmateriaalista valmistettuja tekstiilituotteita. Strategia tukee myös tekstiilien polton ja kaatopaikkasijoituksen vähentämistä. (Euroopan komissio 2022.)
Innovaatiot avainasemassa tekstiilien kiertotaloudessa
Suomen merkittävimpiä resurssivarantoja ovat metsät, joista tällä hetkellä ammennetaan sellumassaa sekä muovi- että tekstiiliteollisuuteen. Selluloosan suljettu kierto ja puumateriaalien helppo kierrätettävyys yhdistettynä metsien hiilinieluun muodostavat puista houkuttelevan lähdemateriaalivaihtoehdon tuotantotalouteen. Muun muassa Spinnova (2023) ja Infinited Fiber Company (2023) valmistelevat sellumassasta kuituja, joita voidaan hyödyntää tekstiiliteollisuuteen. Suljettuihin kiertoihin voidaan lisätä vaihtelevissa määrin muita selluloosapohjaisia lähtömateriaaleja, mikä mahdollistaa mm. puuvillan kierrättämisen post-consumer-tekstiilituotteesta uusiokuitumateriaaliksi. (Katajainen 2016, 32–35, 36–44, 52–53, 110.)
Osin resurssikadon ja ilmastonmuutoksen herättelemänä Suomessa on siis kehitelty useampiakin kiertotalouteen soveltuvia tekstiilikuituja. Pikamuodin tuomat ongelmat poistotekstiilin kerääntymiseen, väestömäärien kasvu, maa-alan kaventuminen ja juomakelpoisen veden väheneminen ohjaavat päättäjiä ratkaisemaan yhden yksittäisen materiaalin kohdalla kiertotalouden pikaisesti.
Kirjoittajat
Enni Arvez työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa teknologian yksikössä.
Niko Rintala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratorion ja -hankkeiden kehitysinsinöörinä ja materiaalitekniikan asiantuntijana.
Lähteet
Euroopan komissio. 2030 climate & energy framework. Viitattu 4.1.2023. Saatavissa https://climate.ec.europa.eu/eu-action/climate-strategies-targets/2030-climate-energy-framework_en
Euroopan komissio. 2018. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:2df5d1d2-fac7-11e7-b8f5-01aa75ed71a1.0017.02/DOC_1&format=PDF
Euroopan komissio. 2022. Sustainable and Circular Textiles by 2030. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/fs_22_2017
Euroopan Komissio. 2023. European Green Deal. Viitattu 4.1.2023. Saatavissa https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en
ID 652234. 2017. Farkut-housut-housujen napit-vaatetus. Pixabay. Viitattu 3.1.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-2979818/
Infinited Fiber Company. 2023. Ready to change the world? Our technology is too. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://infinitedfiber.com/our-technology/
Katajainen, L. 2016. Puuvillapohjaisen selluloosakarbamaatin Elinkaaritase. Pro-gradu työ. Jyväskylän Yliopisto, Soveltavan kemian osasto. Jyväskylä. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201701051068
Reima. 2020. Muovipullot saavat uuden elämän Reiman vaatteissa. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://www.reima.com/fi/muovipullot-saavat-uuden-elaman-reiman-vaatteissa
Spinnova. 2023. Product. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://spinnova.com/product/
Valtioneuvosto. 2021. Suomen kestävään kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:52. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-840-6
