Tekstiiliteollisuuden arvoketjun merkittävimmät kestävyyteen vaikuttavat tekijät tunnistettu

Tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutusten hallintaan ja pienentämiseen voidaan vaikuttaa hyvin erilaisin keinoin. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman mukaan tarkastelun tulee ulottua koko tekstiilin raaka-aineiden ja tuotteiden elinkaareen (Euroopan Komissio 2020). On tärkeää tunnistaa millä keinoilla saadaan suurimmat kokonaisvaikutukset. Vaateteollisuuden hankintaketjujen toimijat eivät useinkaan tiedä toistensa toiminnasta, mikä johtuu hankintaketjujen läpinäkymättömyydestä. Lisäksi keskeisessä roolissa ovat koko toimialan arvoketjun sosiaaliset ja liiketaloudelliset vaikutukset, mikä tekee tarkastelusta entistä monimutkaisemman. 

Syyskuussa 2020 julkaistiin Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman raportti Circularity and Sustainability in the Textile Value Chain: Global Stocktaking, jonka pääkohdat esiteltiin lokakuun lopussa järjestetyssä webinaarissa. Raportissa on tunnistettu tekstiiliteollisuuden arvoketjun tärkeimpiä kohtia (hotspots) ympäristön sekä sosiaalisten ja liiketaloudellisten vaikutusten kannalta. Raportti suosittelee kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien mahdollistavaa ohjauspolitiikkaa, vahvempaa yhteistyötä ja rahoitusta sekä muutosta kuluttajakäyttäytymiseen erilaisilla kannustimilla. (UNEP 2020) 

KUVA 1. Tekstiiliteollisuuden lineaarinen tuotantoketju, joka sisältää kuitutuotannon, lanka- ja kangastuotannon, tekstiilituotteiden valmistuksen, kulutuksen ja käytön jälkeen kulutuksesta poiston. Kuva: UNEP.

Raaka-ainetuotanto, käsittelyt ja kulutus aiheuttavat suurimmat kuormitukset 

Circularity and Sustainability in the Textile Value Chain: Global Stocktaking -raportin mukaan ympäristön kannalta suurimmat vaikutukset luonnonkuituraaka-aineen valmistuksessa syntyvät puuvillan viljelyssä käytettävistä lannoitteista ja torjunta-aineilla sekä suuresta vedenkäytöstä. Tekokuitujen osalta fossiiliset raaka-aineet tuovat ympäristökuormitusta. Tuotannon aikana tekstiilille tehtävät erilaiset käsittelyt ja viimeistelyt kuluttavat paljon energiaa, kemikaaleja ja vettä. Käytön aikainen suurin ympäristökuormitus tulee vaatteiden pesusta ja kuivauksesta. Käytöstä poistetulla tekstiilillä ei ole tämän tarkastelun mukaan suuria ympäristövaikutuksia. Suurin vaikutus on resurssien ja sen arvon menetys tekstiilimateriaalin hukan myötä. (UNEP 2020) 

Ilmaston kannalta parasta on käyttää tekstiilejä mahdollisimman pitkään sekä muuttaa pesutottumuksia niin, että energiaa ja vettä kuluu vähemmän. Tuotannon aikaisista toimenpiteistä suurin vaikutus on erilaisilla käsittelyillä, mm. valkaisu, värjäys ja viimeistelyt. (UNEP 2020) 

Tekstiiliteollisuudessa vettä käytetään runsaasti monessa tuotantoketjun eri vaiheessa. Puuvillan viljely on erittäin vesi-intensiivinen tuotantovaihe. Tekstiilien erilaiset käsittelyt kuluttavat paljon vettä, mistä syntyvän jäteveden käsittely on usein puutteellista. Vaatteiden liiallinen pesu on johtanut siihen, että käyttövaihe on vesivarantoihin suurimmin vaikuttava tekijä. Vaatteiden valmistusmaalla puolestaan on suuri merkitys siihen, miten suureksi vesijalanjälki muodostuu. (UNEP 2020) 

Sosiaaliset ja liiketaloudelliset vaikutukset ovat moninaisia 

Tekstiilintuotannon kemikaalien käsittelyt aiheuttavat runsaasti työperäisiä sairauksia. Erityisesti luonnonkuitujen valmistus on riskialtis työtapaturmille johtuen manuaalisesta työnteosta usein alkeellisissa olosuhteissa esim. puuvillapellolla. Pikamuodin nopeus sekä mallistojen jatkuva vaihtuvuus pakottaa vaatteiden kokoonpanijat laittomiin ylipitkiin työpäiviin. Tekstiilijätteen alhainen kierrätysaste, maailmanlaajuisesti vain 10%, johtaa massiivisiin materiaalin arvonmenetyksiin. Toisaalta tekstiilijätteen vienti kolmansiin maihin on johtanut paikallisen tekstiiliteollisuuden kuihtumiseen. (UNEP 2020)   

Kirjoittaja

Kirsti Cura, joka työskentelee Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimin vetäjänä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä ja toimii projektipäällikkönä tekstiilin kiertotaloutta edistävissä Telaketju- www.telaketju.fi ja FINIX-hankkeissa https://finix.aalto.fi/

Lähteet 

European Commission. 2020. EU Circular Economy action Plan. [Viitattu 23.10.2020]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/environment/circular-economy/

UNEP, 2020. Sustainability and circularity in the textile value chain: Global stocktaking. [Viitattu 23.10.2020]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/20.500.11822/34184 

Linkit

UNEP, 2020. Sustainability and circularity in the textile value chain: Global stocktaking. [Viitattu 23.10.2020]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/20.500.11822/34184 

Green Growth Knowledge Platform. 20.10.2020.  GGKP Webinar. Sustainability and Circularity in the Textiles Value Chain. https://www.greengrowthknowledge.org/webinar/ggkp-webinar-sustainability-and-circularity-textiles-value-chain 

Telaketju. 201X. Liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta. [Viitattu 23.10.2020]. Saatavissa: https://telaketju.turkuamk.fi/ 

FINIX. 2019. Sustainable textile systems: Co-creating resource-wise usiness for Finland in global textile networks. [Viitattu 23.10.2020]. Saatavissa: https://finix.aalto.fi/ 

Kuvat

KUVA . UNEP, 2020. Sustainability and circularity in the textile value chain: Global stocktaking. [Viitattu 23.10.2020]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/20.500.11822/34184 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.