Tuottavuusloikka rakennusalle digitalisaatiolla ja tekoälyllä

Tekoäly tutuksi -hankkeen seminaarissa luennoinut Antti Aaltonen totesi rakennusteollisuuden olevan perinteistä teollisuutta, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti. Väestörakenteen muutos, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja luontokadon pysäyttäminen koskettavat myös rakennusalaa. Niukkuudesta on tulossa uusi normaali rakennusalalle. Materiaalia, koneita ja energiaa on käytettävä vähemmän, täytyy tulla toimeen pienemmällä työvoimalla, hiilidioksidipäästöjen on pienennyttävä ja rahoituskin tulee tiukkenemaan. (Aaltonen 2022.) Tutkimusten mukaan tuottavan työn osuus rakennustyömailla on alle 30 prosenttia (Ristimäki & Alhava 2022). Ongelmana on globaalisti se, että työntekijöiden aikaa kuluu odotteluun, etsimiseen jne. varsinaisen rakentamisen sijasta. Kun tuottavuutta saadaan parannettua, se merkitsee myös vähemmän hukkaa eli tarvitaan vähemmän resursseja ja rakennusaika lyhenee. (Aaltonen 2022.)

Kuvakaappaus tietokonene ruudulta, etäkokouksen aikana. Kuvassa Antti Aaltonen ja esityksen aloituskuva, jossa otsikko: Tekoäly rakennustyömailla. Tulevaisuuden älykkäät kiinteistöt ja rakennettu ympäristö tapahtuma 7.12.2022.]
Kuva 1. Tulevaisuuden älykkäät kiinteistöt ja rakennettu ympäristö -tapahtumassa Antti Aaltonen kertoi tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista rakennustyömailla. (Kuva: Eija Lantta)

Lähtökohtana tuottavuuden parantamisessa on asiakaslähtöisyys. Paremmalla suunnittelulla, prosessien ja toimintamallien vakioimisella, jatkuvalla parantamisella ja työntekijöiden aktivoimisella voidaan päästä parempaan tulokseen. Avainasemassa on toimitusketjun johtaminen, koska rakennusalalla toimijoita on paljon. Kumppanuuksia ja luottamusta tarvitaan myös rakennusalalle. Teknologian käyttöönotolla voidaan parantaa kaikkia näitä toimintoja, jotka mahdollistavat tuottavuuden parantamisen. (Aaltonen 2022.)

Datan hyödyntäminen vaatii koulutusta ja asennemuutoksia

Tekoälyn ja digitalisaation hyödyntäminen rakennusalalla vaatii vakioituneiden prosessien lisäksi harmonisoidun datan, koulutusta ja koulutustason nostamista sekä asennemuutosta yhdessä tekemiseen. Esimerkkinä nykyisin manuaalisena hoidettavasta rakennuslupaprosessista 80 % olisi mahdollista automatisoida ja se voisi olla vakioituna prosessina kaikissa kunnissa samanlainen. (Aaltonen 2022.) Älykiinteistöjen ja työmailla käytettyjen sensoreiden keräämä tieto, edistynyt kuvantaminen ja käyttäjiltä saatu palautetieto kannattaisi yhdistää suunnittelu- ja tuotantovaiheessa tuotettuun tietoon, jolloin tekoälyn hyödyntäminen toisi merkittävää lisäarvoa rakennusprosessin eri vaiheissa (Rantamäki 2022).

Älypuhelin ihmisen kädessä. Älypuhelimesta näkyy taustalla näkyvä kaupunki.]
Kuva 2. Teknologia tuo tuottavuutta rakennusalalle. (Syaibatulhamdi 2020)

Potentiaalia tekoälysovellutuksille löytyy rakennustyömailta ja projektinhallinnasta

Rakennusalalle on kehitetty tekoälyratkaisuja, jotka huomioivat alueiden palvelu- ja infrainvestoinnit ja ennustavat asuinkiinteistöjen arvonkehitystä (Cityfier 2023). Arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat voivat suunnitella rakennuspaikkaehdotuksia luomalla rakennuspaikan ja sen ympäristön 3D-massamallit automaattisten tietojoukkojen avulla. Rakennuspaikkaehdotuksia voi myös testata ja saada tarkat analyysit yli 100 kriteerille. (Spacemaker 2023). Rakennustyömaan seurantaan reaaliajassa on myös ohjelmia. Potentiaalia sekä projektinhallinnan että työmaatoimintojen automatisoimiseksi on paljon, mutta tällä hetkellä niitä on hyödynnetty vähän. Tekoälyä ja digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää projektinhallinnassa mm. hankinta- ja toimittaja-analyyseissä, toimitusketjun hallinnassa, kustannusennustamisessa, laskutuksessa sekä rahavirroissa ja työmaatoiminnoissa mm. työaikasuunnittelussa, aikataulunhallinnassa, työturvallisuudessa sekä laadunhallinnassa. (Aaltonen 2022.)

Kirjoittaja

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa Tekoäly tutuksi -hankkeessa projektipäällikkönä.

Lähteet

Aaltonen, A. 2022. Tekoäly rakennustyömailla. Esitys Tekoäly tutuksi -hankkeen Tulevaisuuden älykkäät kiinteistöt ja rakennettu ympäristö -seminaarissa 7.12.2022.

Cityfier. 2023. Kiinteistögurun kristallipallo. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://www.cityfier.com/

Rantamäki, M. 2022. Milloin on alan tekoälyloikan aika. Rakennustekniikka. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/milloin-on-alan-tekoalyloikan-aika.html

Ristimäki, M. & Alhava, O. 2022. Rakennusalan digitalisaatio on koodeista kiinni. Puheenvuoroja rakennetusta ympäristöstä. Rakennusteollisuus. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://rakennusteollisuus.wordpress.com/2022/04/22/rakennusalan-digitalisaatio-on-koodeista-kiinni/

Spacemaker. 2023. Autodesk. Varhaisen vaiheen suunnittelu uudistettuna. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://www.autodesk.fi/products/spacemaker/overview?gclid=EAIaIQobChMIv5LswJCp_AIVhulRCh32wARuEAAYASAAEgLTmPD_BwE&term=1-YEAR&tab=subscription&plc=SPCMKR

Syaibatulhamdi. 2020. Älypuhelin, rakennukset, kuva, kaupunkikuvan, kaupunki. Pixabay / CCO. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-5231499/

Linkit

Linkki 1. LAB. 2021. Tekoäly tutuksi. Projekti. Viitattu 2.1.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi