Terveys on yksi elämän perusedellytyksistä. Arjessa itsensä terveeksi tunteminen on tärkeää ja toimintakyvyn edellytys. Ihmiset ja kulttuurit, ryhmät ja yhteiskunnat tulkitsevat terveyden käsitettä kuitenkin eri tavoin. Terveys- ja sairauskäsitykset ovat henkilökohtaisia ja usein monimutkaisia, ja niihin vaikuttavat vahvasti yksilökohtaiset ja ympäristötekijät.
Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää, kuinka heidän omat taustansa, kulttuuriset näkökulmansa ja yksilölliset kokemuksensa vaikuttavat käsityksiin terveydestä ja annettavasta hoidosta. Toisaalta myös potilailla on omat terveyteen liittyvät näkemyksensä ja käsityksensä, joihin he peilaavat toiveitaan ja ajatuksiaan hoidon tavoitteista, hoidosta ja sen laadusta.
Mitä terveydellä tarkoitetaan?
Käsitys terveydestä vaihtelee eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Kulttuurin lisäksi yksilön ja yhteisön eettisten arvojen merkitys korostuu terveyskäsitysten muokkaajina (Hernandez & Gibb 2019; Napien ym. 2014). Aika, asiayhteys ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa myös alakohtaiset painotukset, kuten lääketieteen, psykologian ja kansanterveyden näkökulmista riippuen, vaikuttavat terveyskäsitteen määrittelyyn (Leonardi 2018; van Druten ym. 2022).
WHO määritteli jo vuonna 1948 terveyden täydelliseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi, ja tähän holistiseen terveyden määritelmään tukeutuu vahvasti oma terveydenhuoltojärjestelmämmekin (Tirronen ym. 2020). Yleisessä keskustelussa käytetään myös positiivisen terveyden käsitettä kuvattaessa henkilön kykyjä ja elämän hallintaa fyysisissä, sosiaalisissa ja emotionaalisissa haasteissa (Seeman 1989). Perinteisen staattisen käsityksen sijaan voidaan terveyttä tarkastella myös tasapainona ja muuttuvana ominaisuutena. Nykyään terveys nähdään aiempaa laajemmin lisäksi kykynä toteuttaa potentiaaliaan ja velvollisuuksiaan, osallistua sosiaalisiin aktiviteetteihin kuten työhön, ja hallita elämäänsä mahdollisesta sairaudesta huolimatta.
Terveyskäsityksen ymmärtäminen hoitotyön opetuksessa
Terveyskäsitys vaikuttaa hoitotyön toteuttamisen lähtökohtiin (Barbagallo 2021; Langari ym. 2017). Opiskelijoiden kulttuuriset ja arvopohjaiset terveyskäsitykset tulevat näkyviksi suhtautumisessa potilaisiin, toiminnassa potilaiden terveyden edistämiseksi ja hoitotyön tehtävävastuussa eli suhtautumisessa terveyteen ja näyttöön perustuvaan, virheettömään ja turvalliseen hoitoon (Kaya ym. 2017; Leino-Kilpi ym. 2023, 250–253; Sommers 2018). Koulutuksessa käsitteiden ja termien ymmärtäminen on myös edellytys oppimistavoitteiden saavuttamiselle (Marton ym. 1985, 57–58).
Kulttuurisen monimuotoisuuden lisääntyessä terveydenhuollon ammattilaisten tulee olla tietoisia potilaidensa kulttuuritaustoista ja suhtautumisesta terveyteen ja sairauteen. LAB-ammattikorkeakoulussa opetuksessa käytetäänkin erilaisia menetelmiä terveyskäsitysten monimuotoisuuden ja potilaiden taustojen ja kokemusten ymmärtämiseksi ja huomioimiseksi. Käytännön harjoituksissa ja simulaatioissa opiskelijat kohtaavat monenlaisia potilastapauksia ja pohtivat erilaisten taustojen merkitystä. Oman ajatusmaailman, arvojen ja oman oppimisen reflektointi oppimispäiväkirjatyöskentelyssä tuo näkyväksi muun muassa opiskelijan terveyskäsitystä, ymmärrystä hoitotyöstä ja sen arvoista ja potilaiden kohtaamisesta. Opetukseen integroidut kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö rikastuttavat opiskelijoiden ymmärrystä potilaiden näkökulmista ja tarpeista.
Niin potilaiden kuin hoitajienkin kulttuurinen ja sosiaalinen tausta vaikuttaa heidän käsityksiinsä terveydestä ja siten terveyskäyttäytymiseen ja hoitovalintoihin. Integroimalla nämä näkökulmat kaikkiin koulutusohjelmiin opiskelijat voivat kehittyä empaattisiksi ja tehokkaiksi ammattilaisiksi, jotka pystyvät luomaan luottamuksellisen potilassuhteen ja tarjoamaan potilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioivaa hoitoa.
Kirjoittaja
Merja Lankinen-Lifländer (TtM, AmO, shAMK) on mielenterveys- ja päihdehoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Barbagallo, M.S. 2021. Nursing students’ perceptions and experiences of reflective practice: A qualitative meta-synthesis. Teaching and Learning in Nursing 16, 24-31. Doi:10.1016/j.teln.2020.07.006. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://www.semanticscholar.org/paper/Nursing-students%E2%80%99-perceptions-and-experiences-of-A-Barbagallo/295974d1f56ef2eda5d7e152831e89f2e47ff032
van Druten, V.P., Bartels, E.A., van de Mheen, D. de Vries, E., Kerckhoffs, A.P.M. & Nahar-van Venrooij, L. M. W. 2022. Concepts of health in different contexts: a scoping review. BMC Health Services Research 22 (389). Doi: 0.1186/s12913-022-07702-2. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-022-07702-2
Hernandez, M. & Gibb, J.K. 2019. Culture, behavior and health. Evolution, Medicine and Public Health 2020 (1), 12–13. Doi:10.1093/emph/eoz036. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31976074/
Kaya, H., Burcin, I., Senyuva, E. & Kaya, N. 2017. Personal and professional values held by baccalaureate nursing students. Nursing Ethics 24(6), 716–731. Doi:0.1177/0969733015624488. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26822298/
Langari, M.N.M., Tella, S., Smith, N.-J., Ma, H. & Turunen, H. 2017. Self-Assessment of Patient Safety Competence: A Questionnaire Survey of Final Year British and Finnish Pre-Registration Nursing Students. International Journal of Caring Sciences 10 (3), 1212–1223. Viitattu 23.9.2023. Saatavissa https://internationaljournalofcaringsciences.org/docs/11_lagari_original_10_3.pdf
Leino-Kilpi, H., Koskinen, S. & Suikkala, A. 2023. Opiskelijan ja potilaan välinen suhde. Teoksessa Saarinen, T., Koivula, M., Mikkonen, K., Hemberg, J. & Salminen, L. (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. 3. uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma. 249–268.
Leonardi, F. 2018. The Definition of Health: Towards New Perspectives. International Journal of Health Services 48(4), 735–748. Doi: 10.1177/0020731418782653. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29902944/
Marton, F., Dahlgren, L.O., Svensson, L. & Säljö, R. 1985. Oppimisen ohjaaminen. 3. painos. Jyväskylä: Weilin+Göös.
Napier, A.D., Ancarno, C., Macdonald, A., Neuendorf, U., Parkhurst, A., Reynolds, R., Scambler, G., Shamdasani, S., Smith, S.Z., Stougaard-Nielsen, J., Thomson, L., Tyler, N., Butler, B., Volkmann, A-M., Walker, T., Watson, J., Williams, A. C. De C., Willott, C., Wilson, J. & Jadhav, S. 2014. Culture and health. Lancet 384, 1607–39. Doi: 10.1016/S0140-6736(14)61603-2. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25443490/
Seeman, J. 1989. Toward a model of positive health. American Psychologist, 44 (8), 1099–1109. Doi: 10.1037/0003-066X.44.8.1099. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://psycnet.apa.org/buy/1989-40866-001
Senkova, K. 2024. Hieroja. Kuviasuomesta.fi. Markkinointitoimisto Tovari. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://kuviasuomesta.fi/hieroja/
Sommers, C.L. 2018. Measurement of critical thinking, clinical reasoning, and clinical judgment in culturally diverse nursing students – A literature review. Nurse Education in Practice 30, 91–100. Doi: 10.1016/j.nepr.2018.04.002. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29669305/
Tirronen, H., Smolander, N. & Karhe, T. (toim.) 2020. Terveyspalvelut tutuiksi. Mateas – Maahanmuuttajat terveyspalveluiden asiakkaina. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 120. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/355671/Mateas_loppuraportti_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y
