Laki aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta tuli voimaan 1.6.2024 (Aikuiskoulutustuki 2024), eivätkä enää syyslukukaudella 2024 opintonsa aloittaneet aikuisopiskelijat ole voineet saada entisen kaltaisia etuuksia. Muutos on merkittävä ja sen vaikutus koskee laajaa joukkoa ammattikorkeakoulujenkin opiskelijoita, heijastuen suoraan ammattikorkeakoulutusten toteuttamiseen. Tämä muutos viimeistään tarkoittaa väistämättä sitä, että ammattikorkeakoulupedagogiikan tulee etsiä uutta suuntaa. Kuinka mahdollistaa tutkinto-opiskelu sille suurelle joukolle aikuisia, jo työelämässä olevia oppijoita, joille säännöllinen päiväopiskelu on taloudellisesti täysin mahdotonta? Millaisin tavoin opiskelu työn ohessa ja työssä oppien on aidosti mahdollista?
Yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset edellyttävät muutosta myös korkeakoulutukselta. Ammattikorkeakoulujen pedagogiikkaa kuvaa teorian ja käytännön yhdistäminen ja se perustuu tutkimusperusteisuuteen, työelämälähtöisyyteen, opiskelijakeskeisyyteen ja osaamisperustaisuuteen. Osaamisperustaisuudessa ajatellaan, että opiskelija voi oppia korkeakouluopintoihin liittyvää osaamista eri tavoin ja erilaisissa ympäristössä. Opetus ammattikorkeakouluissa on perustunut menetelmällisyyteen, muokkautuvuuteen, joustavuuteen ja yksilöllisten oppimisen polkujen rakentamiseen. Työelämälähtöisyyden painottaminen näkyy esimerkiksi siinä, että muista korkeakouluista poiketen ammattikorkeakouluissa tutkimuskysymykset ja opetuksessa tarkasteltavat asiat nousevat käytännön työelämän ongelmista ja kysymyksistä, joihin haetaan erilaisin tavoin vastauksia ja/tai ratkaisuja (mm. Laukio 2022).
Tuoreesti muuttuneet aikuiskoulutusetuudet asettavat selkeästi painetta lähteä kehittämään opiskelun ja oppimisen ohjaamisen mahdollisuuksia uudenlaisin tavoin ja erilaisissa ympäristöissä. On tarkasteltava sitä, millä tavoin ammattikorkeakoulujen rakenteet mahdollistavat onnistuneesti työssä oppimisen ja yksilöllisten oppimisen polkujen rakentamisen osaamistavoitteista tinkimättä. Työssä oppimisen ja opitun tunnistamisen ja todentamisen, sekä opiskelun yksilöllistämisen tapojen, menetelmien ja käytänteiden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää.
Työn ohessa opiskelua ja työssä oppimista
LAB-ammattikorkeakoulu on pyrkinyt erilaisin tavoin kehittämään työssä oppimisen koulutusmalleja. Muun muassa Jotpa (Jotpa 2024) -rahoitteinen täydennyskoulutus Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi (LAB 2024) tarjosi mahdollisuuden lähteä kehittämään työn ohessa ja työssä oppimisen sekä yksilöllisten oppimispolkujen mallia. Lähtökohdaksi koulutusmallia rakennettaessa otettiin se, että noin vuoden kestävissä opinnoissa täysiaikainen työ ja työssä oppiminen on aidosti mahdollista. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen työpaikoilla tilanne ei useinkaan salli työntekijän irrottamista työstä opiskelun ajaksi muun muassa sijaishaasteiden vuoksi. Työelämä tarvitsee ammatillisia osaajia, ja koulutusten odotetaan tuottavan työssä vaadittavaa osaamista. Tämän vuoksi työn ohessa toteutuvassa opiskelussa tulisi hyödyntää potentiaaliset mahdollisuudet oppia ja soveltaa koulutussisältöjä omassa työssä.
Työn ohessa kouluttautumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yksilöllisiä oppimispolkuja, esimerkiksi rakentamalla erilaisia, vaihtoehtoisia mahdollisuuksia opintojen suorittamiseksi ja osaamisen todentamiseksi. Päätoiminen korkeakouluopiskelu kokoaikaisen työn rinnalla on opiskelijalle niin ajallisesti kuin myös henkisen kuormituksen näkökulmasta vaativa kokonaisuus. Opiskelijalla on suuri vastuu omasta oppimisestaan ja opinnoissa etenemisestä. Oppimisen mahdollistamiseksi onkin huomioitava opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja tarjottava riittävästi tukea ja ohjausta opinnoissa etenemiseen.
Opintojen tukeen on kiinnitettävä huomiota
Työssä oppimisen ja yksilöllisillä oppimispoluilla etenemisen turvaamiseksi tarvitaan entistä vahvempaa opintojen tukea. Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa jokaiselle opiskelijalle nimettiin oma tutoropettaja, joka tuki opintojen etenemistä säännöllisin tapaamisin. Tutoroinnissa ja ohjauksessa kohdennettiin erityisesti huomiota psykologista ja sosiaalista turvallisuutta vahvistaviin tekijöihin niin yksittäisen osallistujan kuin ryhmänkin tasolla. Viikoittain toteutettujen vertaisryhmätapaamisten koettiin selkeästi edistävän opinnoissa etenemistä. Vahvennettu opintojen tuki auttoi opiskelijoita opintojen edistämisessä ja valmistumisessa.
Kirjoittajat
Outi Kokko-Muhonen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.
Pipsa Murto toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opetuksessa sekä opettajana ja tutoropettajana Jotpa-rahoitteisessa Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi -täydennyskoulutuksessa.
Lähteet
Aikuiskoulutustuki. 2024. Ajankohtaista aikuiskoulutusetuuksista. Työllisyysrahasto. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://www.aikuiskoulutustuki.fi/ajankohtaista-aikuiskoulutustuesta/
Elf-Moondance. 2021. Työskentelee, työtä, kotoa. Pixabay. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ty%C3%B6skentelee-ty%C3%B6t%C3%A4-kotoa-6808233/
Jotpa. 2024. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://www.jotpa.fi/fi
LAB. 2024. Sosionomista varhaiskasvatuksen sosionomiksi. JOTPA-rahoitteinen hanke 1.8.2023 – 31.12.2024. Viitattu 30.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/sosionomista-varhaiskasvatuksen-sosionomiksi
Laukio, J. 2022. Korkeakoulupedagogiikkaa yhdistäviä tekijöitä. Teoksessa Mäki, K. & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) 2022. Korkeakoulupedagogiikka -Ajat, paikat, tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7/2022 Viitattu 17.10.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/756306/HH_korkeakoulupedagogiikka_screen_sis.pdf?sequence=1&isAllowed=y
