Mitä huomioida äänittäessä jälkikäsittelyn näkökulmasta

Äänitettäessä haastatteluita, podcasteja tai ohjelmia on monia pieniä asioita, jotka saattavat vahingoittaa lopullista tuotosta. Äänitasot ovat olleet liian korkealla tai matalalla, tuuli puhaltaa kovaa mikrofoniin, autot huristelevat kovaäänisesti ohitse tai puhujien äänitasot eriävät paljon. Vaikka näiden tilanteiden mahdolliset haitat ovat jossakin määrin korjattavissa tuotoksen jälkikäsittelyssä, on monia tapoja, joilla varmistaa äänityksen laatu sekä tehdä jälkikäsittelystä helpompaa.

Tekniikan valmistelu

Kuka jaksaa kuunnella radio-ohjelmaa, joka on liian hiljaisella, särisee tai yhtäkkiä räjähtää kovaäänisesti korvaan?

Ennen äänitystä on kaikista tärkeintä tarkistaa, että äänityslaitteisto toimii kunnolla, ja myös että kuulokkeisiin tuleva äänitaso sekä mikrofonin herkkyys (gain) ovat oikealla tasolla.

Mikä sitten on hyvä äänitaso? Yleisesti haastatteluissa sekä podcasteissa äänitaso koetetaan saada pysymään -18 dB:n ja -12dB:n välissä, ettei ääni kuulu liian hiljaa tai liian kovaa. On erityisen tärkeää, ettei äänitaso ylitä 0dB:n rajaa, sillä silloin äänestä tulee rikkinäistä eikä sitä voi korjata edes jälkikäsittelyssä.

Useissa äänityslaitteissa, kuten suosituissa Zoom Handy Recorder -digitaalitallentimissa, on mahdollisuus asettaa äänityksen ajaksi kompressori tai rajoitin.

Hyvän äänen apuvälineet

Kompressori (compressor) tasaa äänien kovuutta niin, että korkeampia ääniä madalletaan ja hiljaisempia tehostetaan. Tämä on erittäin hyödyllinen työkalu, jos esimerkiksi haastateltavalla on todella vaihtelevat äänitasot (Cinema Sound 2017).

Rajoitin (limiter) taas luo äänelle johonkin tiettyyn desibelimäärään muuriseinän, josta ääni ei pysty menemään enää kovemmalle. Rajoitin on hyödyllinen esimerkiksi ulkona haastatellessa, jossa lähellä saattaa kuulua äkillisiä kovia ääniä, kuten ohittavia autoja. Rajoitinkaan ei kuitenkaan ihmeisiin pysty, joten haastatellessa tulee olla huomaavainen ympäristöä kohtaan (Cinema Sound 2017).

Mikrofonin tuulisuoja. Tehdäänkö äänitys äänieristetyssä studiossa vai kenties jossain aivan muualla? On hyvä huomioida ei-toivotut äänet, jotka voivat häiritä tallenteen laatua.  Äänitettäessä tulisi aina käyttää mikrofonin tuulisuojaa, joka vähentää tai eliminoi täysin tuulen tai hengityksen tuottaman kohinan. Kovalla tuulella ei kohinaa saada täysin pois kuuluvista, mutta silloinkin voidaan ottaa hieman järeämmät aseet käyttöön, eli suurempi karvainen tuulisuoja.

Myös puhelimien mikrofonit ovat kehittyneet viime vuosina ääneltään niin laadukkaiksi, että niitäkin voidaan käyttää laadukkaaseen äänittämiseen paremman kaluston ollessa muualla. Ruotsissa suuri osa toimittajista on jo standardoinut mikrofonisuojan käytön puhelimien mikrofoneissa, jolloin voidaan äänittää hyvällä äänenlaadulla eikä toimittajilla ole tarvetta kantaa järeää laitteistoa mukanaan. (Alex Maxia 2023)

LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksen opiskelijaradio Limu Radiolla on loistavat laitteet ja tilat äänittää radio-ohjelmia tai podcasteja. Limu Radion ohjelmisto koostetaan vapaaehtoisvoimin, ja toimintaan ovat tervetulleet mukaan niin opiskelijat, henkilökunta kuin muutkin kiinnostuneet (Limu Radio 2022).  

Lähteet

Cinema Sound. 2017. The Easy Way to Kill Your Recording.  Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://www.cinemasound.com/easy-way-kill-recording-compression/

Limu Radio. 2022. Melko usein kysytyt kysymykset. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://www.limuradio.live/faq

Maxia, A. 2023. Projektipäällikkö. Nordljud. Haastattelu 19.1.2023.

Linkit

LAB. 2023. OPAS – oppia nopeilta sopeutujilta. Koulutussarja. Hanke. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/oppia-nopeilta-sopeutujilta-koulutussarja