Pyörämatkailu on vetovoimainen ja kasvava matkailun muoto, joka vaatii tuekseen panostusta infrastruktuuriin (Ellare 2022). Asiakasnäkökulmasta pyörämatkailun kehittämisen ytimessä on palvelujen pyöräily-ystävällisyys, jonka todentamiseen Pyörämatkailukeskus on kehittänyt Tervetuloa pyöräilijä -tunnuksen (Bikeland 2023). Asiakasystävällisyyden kehittämisessä on kuitenkin todella paljon hyötyä myös suoraan kentältä saadusta asiakaspalautteesta; käyttäjäkokemuksista, jotka välittävät reittien kehittäjille asiakkaiden äänen suoraan paikallisilta pyöräilyn pelikentiltä, kaikkine fiilistelyineen ja kuraroiskeineen.
![[Alt-teksti: syksyinen tie, tien reunassa ruska-ajan puita, tielle pysähtyneinä kaksi hymyilevää pyöräilijää.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/02/81_2023_Mysteeripyorailysta-vetoapua-pyoramatkailun-kehittamiseen_1-1024x658.jpg)
LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteisessä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2023) toteutettiin vuoden 2022 aikana mysteeripyöräilytempaus, jossa kerättiin reittien kehittämisen tueksi asiakaspalautetta, kuvamateriaaleja ja kehittämisideoita alueen keskeisiltä matkailullisilta pyöräilyreiteiltä. Tempaukseen osallistui 29 vapaaehtoista mysteeripyöräilijää, jotka tuottivat anonyymiä palautetta yhteensä 23 pyöräilyreitiltä yhdeksässä eri kunnassa. Palautteet koottiin yhteen koko alueen kattavaksi SWOT-analyysiksi sekä kuntakohtaisiksi koosteiksi, jotka käytiin läpi reiteistä vastaavien tahojen kanssa (Kämäräinen 2023).
Vahvuuksina saavutettavuus ja monipuolisuus
Päijät-Hämeen yleisiksi vahvuuksiksi nousivat saavutettavuuteen, upeisiin maisemiin sekä maantieteelliseen monipuolisuuteen liittyvät tekijät. Palveluiden näkökulmasta positiivisina esimerkkeinä pidettiin erityisesti Sysmän-Hartolan sekä Iitin seutuja, joissa pyöräily-ystävällisten palveluiden kehittäminen on saatu hyvään vauhtiin. Alueen kuntien kokoon ja resursseihin liittyvät erot näkyivät vastauksissa selkeästi, mutta tulokset osoittivat, että myös pienillä paikkakunnilla on mahdollista lisätä pyöräilyinfran houkuttelevuutta pienilläkin resursseilla tapahtumien sekä aktiivisen yhdistystoiminnan kautta (Kämäräinen 2023).
Kehityskohteina markkinointi sekä kohderyhmien tunnistaminen
Selkeimmät kehityskohteet liittyivät erityisesti pienten kuntien kohdalla reittien näkyvyyteen ja markkinointiin. Huolimatta siitä, että reitistö voi olla hyvä, saattaa reittien näkyväksi tekemiseen liittyä suuriakin haasteita (Kämäräinen 2023). Tätä selittää muun muassa hankevetoinen kehittämistyö sekä vastuiden hajautuminen siten, että reittien markkinoinnin vetovastuu oli monesti eri tahoilla kuin infrastruktuurin kehittäminen. Yleisesti kuntien haasteiksi todettiin myös kohderyhmien tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen (Kämäräinen 2023). Palautekeskustelu osoitti kuitenkin, että Päijät-Hämeessä on tunnistettu pyörämatkailun potentiaali, ja tahtotila panostaa havaittujen kehityskohteiden korjaamiseen on löytymässä.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen (LAB 2023) projektipäällikkönä.
Lähteet
Bikeland.fi. 2023. Tervetuloa pyöräilijä -tunnus. Viitattu 2.2.2023. Saatavissa https://www.bikeland.fi/tervetuloapyorailijatunnus
Ellare. 2022. Kotimaan pyörämatkailututkimus. Viitattu 2.2.2023. Saatavissa https://www.ellare.fi/blogi/kotimaan-pyoramatkailututkimus-2022
Kämäräinen, H. 2023. Mysteeripyöräilyn loppukooste. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke. PHLU. Viitattu 2.2.2023. Saatavissa https://bin.yhdistysavain.fi/1595696/5humeCMv6RaK1ruADyoe0YqWvR/Mysteeripy%C3%B6r%C3%A4ily_loppukooste_PP_HK.pdf
LAB. 2023. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke. Viitattu 2.2.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame
